Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Sähköautot pitäisikin kieltää Suomessa lailla, metsät tarvitsevat autoilun tuottaman Co2 lisän. Metsien kasvua ei pitäisi heikentää, se on metsäteollisuuden investointien perusta.
Raaka-Aarnen ennustukset eivät näyttäisi toteutuvan. Eli vaikka paperitehtaita ei täällä kannata pyörittää sijainnin takia, massateollisuuden näkymät ovat hyvät. Kiinalaisille ei näytä pelkkä Venäjä kortti riittävän. Ennustaminen on vaikeaa, itse ennustan että tuo puunhinta ei alene lähiaikoina.
Kiitokset Burlille linkistä hyödyllisiin taulukoihin. Ihan järkeviä nuorenmetsänhoitoja jää helposti tukien ulkopuolelle. Tuosta katsoin ainakin tänne pohjoiseen liittyen, kuusikon runkoluku minimit menee helposti ali, jos poistetaan isompia koivuja sekä harvennetaan kasvatettava kuusikko ja halutaan jättää tasainen nuori kuusikko kasvamaan, lyhyitähän puut täällä ovat.
Kemerat ei ole tietystikään mikään tärkein tavoite, mutta vaikuttaa rajatapauksissa käytäntöihin. Nopeasti hankittu ~200 euroa/ha on kuitenkin nuoressa metsässä huomattava summa.
Puheiden lisäksi harvennus puun ja päätehakkuu puun hinnan ero on huomattava. Tukilla usein 45 -> 55 ja kuidulla huimempi 14 -> 20. Tukkipuun määrän pitää lisääntyä jonkinverran että harvennus kannattaa, muuta järeyshinnoittelu ei useilla ostajilla ole. Mutta hyvissä puustoissa kannattaa kasvattaa maksimi määrä tukkeja, mikä tarkoittaa joskus kahta harvennusta ja ehkä joskus yläharvennusta toisessa harvennuksessa. Joskus näissäkin voi olla fiksumpi lannoittaa ja jättää 2-harvennus tekemättä.
Esimerkiksi huonolaatuinen hieskoivikko turvemaalla kuusikon naapurissa kannattaa moninpaikoin hakata suoraan verhopuutoksi (100 kpl/ha). Rehevimmillä kivennäismailla huonolaatuisen puuston kasvattaminen harvennuksen avulla voi olla kannattamattomampi, kuin avohakkuu ja viljely. Kakkosharvennus ei lisää päävaltapuiden kasvua paljoa, vaikka välistä poistetaan HALVALLA kuitupuut ja pienet tukit. Tuossa muutamia esimerkkejä, jolloin ainakin joutuu miettimään, onko selkeästi hlvemman harvennuspuun myynti järkevää. Tokihan aikaitetut tulot harvennuksessa ovat merkittävä etu ja korkokannasta riippuen voi olla useinmiten perusteltua pienentää puutopääomaa vaikka vähän halvemmallakin, mutta jo kasvatetaan kuitenkin vain lyhyen aikaa kohti päätehakkuuta, harvennuss on kannattamaton.
Näinhän se on, jos jatkuvan kasvatuksen rahasto ostaa Kainuusta metsiä, on tilanne eri kuin Etelä-Suomen harsinta metsissä. Puusto on lyhyempää kuin etelmpänä ja routa on maassa lähes joka talvi, sekä kosteusolosuhteet ja puuston kasvu erit, jolloin ihan samat menetelmät, kuin etelämpänä eivät anna samaa tuottoa.
Ei ensiharvennus ole aina järkevää, jos ei ole tukkia tulossa harvennuksenkaan avulla juuri nimeksikään, ensiharvennuksessa kuidun hinta on umpi surkea, päätehakkuussa kuitenkin noin 50% parempi (14 eur ~ 20 eur). Tietysti jos nuoressa metsässä on yli 2000 runkoa, niin voi olla että kannattaa sittenkin harventaa vaikka maahan, mutta jos puuston keskijäreys kasvaa yli 100 litran, niin kuidun taksa on päätehakkuussa ainakin Pohjois-Suomessa jopa yli 20 euroa ja harvennuksessa noin 14 euroa.
Metlan Motti-ohjelma ei taivu jostain syystä (tai sitten en osaa käyttää) tällaisten tapausten kasvatusmallien vertailuun. Otaksun että puolet porukasta vetää kuviot heti aukeaksi ja istuttavat ja toinen puoli joko kasvattaa jonkin aikaa tai harventaa ja kasvattaa jonkin aikaa. Mutta millä perusteella mihinkin ratkaisuun päädytään, lasketaan asiaa karvalakin alla, vaiko oikein paperilla, miten kasvatusmallin valinta suoritetaan.
Mutta ilmeisesti on tärkeämpi keskustella aiheista: istutetaan 1800 – 2000 tainta, varhaisperaataan ja tehdään taimikonhoito, jonka jälkeen ensiharvennetaan reilusti, niin siinä sitä on tukkimetsä jälkipolville. Tuohan ei vaadi ammattitaitoa paljoakaan, jargonia pitäisi olla jo kaikista tyhmimmällekin selviö.
Ainut uutinen mitä aiheeseen liittyen olen lehdestä lukenut: ”Riistahallinnossa ollaan huolissaan kun Kuortaneella on vähempi hirviä kuin ympäryskunnissa ja siellä on myönnetty sen takia vähempi kaatolupia kuin aikaisemmin. Tarkoitus on että kaikilla on yhtäpaljon saalista ’hirvitalous’ alueella.”.
