Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Pohjois-Suomessa viimeisessä pystykaupassa tukin hinta 50 eur ja kuidun hinta 21 eur. Harvennuksella kuitupuu maksanee 14 eur. Jos harvennetaan heikkolaatuista puustoa 14 euroa/motti 50 mottia pois, saadaan tuosta osasta 350 euroa vähemmän euroja, kuin jos päätehakattaisiin heti. Kymmenen motin tukkiosuuden lisäys harvennuksen avulla ei kata edes halvemmalla myydyn kuitupuun osuutta. Mutta tietysti korko on huomioitava ja sitten meneekin laskenta vaikeaksi. Kuitenkin jos harvennuksella ei tukkipuun määrää saada 10 mottia enempää lisättyä, niin ei ainakaan noilla hinnoilla kannata enää harventaa, vaan kasvatella jonkinlainen tukkiosuus tuonne tai pistää kaikki heti nurin, riippuen osin puustopääoman arvosta ja sen arvokasvusta.
Lue uudestaan ja mieti sitten sitä logiikka puolta. Nimenomaan tukkeja harvennuksilla pyritään kasvattamaan niin paljon että se kannattaa. Mutta jos tukkeja on tulollaan liian vähän, harvennus ei kannatakaan, kun harvennuksella heikennetään kasvua ja poisttaan kuitua ale hintaan. Harvennuksella pitää aikaansaada taloudellista hyötyä, ei tavoitella pelkästään enempi tukkeja tai järeämpiä kuituja. Jossain kohti on se raja, miten paljon tukkeja on tuloillaan, kannattaako harventaa ollenkaan, menikö perille logiikka.
Varmaan yli 95 % tapauksista kannattaa ensiharvennus tehdä, mutta siitä on puhetta jo liikaakin,puhutaan joskus jostain muusta kuin täydellisistä onnistumisista omissa metsissä.
Kyllä luontaista uudistamista kannattaa joskus yrittää.. Olenhan 80-luvulla mm. Iilijärven rinteessä täydennysistutusta avojuurikuusillakin tehnyt, eli jonkinlaista ymmärrystä näistä Pohjois-Päijänteen oloista. Ja omassa metsässä on tuolla kanssa 200 rukoa/ha petäjikköä jäljellä, rantametsiä ja heikosti taimettuu, pitäisi tehdä kaistaleaukkoja tai oikea siemenpuu hakkuu noilla main.
Jonkin verran noita pohjoisen metsiä olen ostellut ja enempi vielä palstoja käynyt katsomasa. Paljon on kakkos-kolmos kehitysluokan kuvioit, joita ei kokonaan kannata aukoksi hakata, mutta joissa 20 mottia/ha on kuitenkin jo tukkia, noita lähinnä tarkoitin. Tuskin sinäkään niitä uudistaisit, vaan kasvattaisit vielä 20-30 vuotta.
Oletko Timpppa ajatellut siltä kantilta, että Innofor ulosmittaa irrotettavissa olevat pääomat metsistään heti ja voidaan ostaa uusia tiloja noilla varoilla täysimääräisesti, kun kuluja hakkuiden jäljiltä ei ole. Eli vaikka kasvu pitkässä juoksussa tyrehtyy, aika pitkään tuolla tavoin voi pärjätä paremmin kuin metsiä perinteisesti käsittelevä keskimäärin, mutta aika näyttää mitä tuosta lopulta seuraa, toivotaan parasta.
Jokainen metsätila kauppa on omanlaisensa. Pohjois-Suomessa hehtaarihinta on usein niin alhainen, että hakattavia kohtia hakien tilan hinnan saattaa saada kasaan nopeasti. Kuviot ovat isoja ja niiden sisältä voi löytyä pieniä tukkipuuvaltaisia alueita ja kaikki tällaiset rajataan leimikkoksi ja laitetaan heti teriin. Jatkuvan kasvatuksen rahasto voi tulouttaa tukit ja järeät tukeiksi kelpaamattomat kuidut jopa vieläkin agressiivisemmin.
Mulla puuttuu kolmen tilan tiedot kokonaan, eli ei keilausdataa tai koko tilaa palvelussa. Ja sitten on noita, kun on väkisin tehty iso kuvio, missä on sitten kuvion sisällä eri kasvillisuutta ja toimenpiteitä eriaikoihin. Myös puuston määrät ym.kuviotiedot on 50% kuvioista pielessä. Minä rajaan päätehakkuu leimikot sen mukaan, että leimikkoon tulee väh. kahden tukin puita ja joskus halon sitten kuviot näissä tapauksissa, siinähän päivittelevät kuvioitaan.
