Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Jos naapuri tilalle ei ole tietä ja omalle tilalle on, voi tuon tiettömyyden arvioida hieman neutraalimmin ja maksaa ns. ylihintaa. Tiettömistä palstoistahan ei kannata listahintaa tarjota.
Stihlin kanssa ei jää risuja oikeastaan paksumman terän kanssa jumiin terälevyn ja sektorisujan väliin. Vahalla Husqvarnalla niitä jonkinverran jäi. Mutta kun laittaa ohuen terän Stihliin, niin kyllä sitä ryönää sinne vain jää. Jos katkaiset edes 10000 runkoakin päivässä niin ei niitä kaikkia ehdi kovin paljon miettiä ja risut menee siinä sivussa miten milloinkin sattuu ja ohuen terän kanssa noin kerran päivässä jumiin. Ja on sahattu muuan sata hehtaaria.
Kait sitä haritusta tulee väännettyä yli milli, veikkaisin 2 mm ja hyvin leikkaa, onhan noissa terissä uutenakin reilumpi haritus. Kun harittaa kunnolla ei tarvi joka tankilisella edes teroittaa kun liikutaan normi taimikonhoidon kohteilla.
Strandin ohuen terän kanssa risuja jää enemmän terän ja sektorisuojan väliin (ainakin Stihlillä), kuin paksummilla terillä. Muutoin Strandin terä on kyllä parempi. Pikkaisen ajatellut että poistan tuon sektorisuojan, täytyy vain sitten tarkistaa terän kunto teroituksen yhteydessä. Toisaalta tuosta sektorisuojasta on hiukan hyötyäkin tarkoissa paikoissa ja sitten taas ohuessa risukossa vastaavasti haittaa, työturvallisuus tietysti mietityttää, mutta en ole kullut että uusilla terämalleilla olisi metallinpaloja irronnut.
Minusta Peten kirjoitus oli selkeä, oisiko tuo kirjoituspöydän mainitseminen sekoittanut ajatusta?.. Suometsävaltaisilla alueilla osataan turvemaiden uudistamiset eri ravinteisilla turvemailla ja outoja ehdotuksia tai vääriä ratkaisuja ei tule. Kun taas alueilla, joissa soita on hyvin vähän, voidaan ohjeistuksessa ja toimissa tehdä outoja ratkaisuja, kun kokemusta ei ole.
Selkeästi on Näätä asiat selvittänyt. Ja olihan tuolla mti koulutuksessa korkolaskennat ja muut ja niitä on mietitty töissäkin. Eli siinä mielessä hieman virheellistäkin tietoa, väittää ettei osaamista ole. Esimerkiksi ojituksen kannattavuutta pyöriteltiin 3% korkokannoilla. Vaarmaan MHY:llä on tilanne, että omia palveluja myydään agressiivisesti ja siellä ei laskentakorkoa pähkäillä?
Visakallon aiemmin perustamissa taimikoissa perustamistöiden kustannustaso on ollut alhainen ja tuotto siten varmasti yli 4%. Puun hinta pysyy suurinpiirtein samana ja muu kustannustaso nousee, muokkaukset, taimet, työ ja maan hinta mukaanlukien, näyttäisi että 40 vuotta sitten tehtyjen ponnistelujen kaltainen työ ei ole tänäpäivänä yhtä selvästi kannattavaa, mutta ennustaminen on tunnetusti vaikeaa.
