Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Korkolaskujen lisäksi tarvitaan kassavirtaa. Kyllähän se 2% tuottokin kelpaisi, jos sen tuoton saa heti ja jäljelle jää siemenpuustot ja omatoimiset uudistamiset, jotka itse tehtynä ovat parhaimmillaan tuottavia.
Nyt olen tuossa pyörittänyt 30 vuotiaan MT-männikön kasvatusta ja kassavirran takia paras kasvatus noin 4% korolla laskettuna on kaksi lannoitusta ja avohakkuu alle 50 vuotiaana. Siinä on odotusarvokerrointa muhkeasti, kun tukkimäärä nousee 10 motista 150 mottiin. Tokihan tuo joidenkin mielestä on sirppihallaa, mutta jollakin se on elettäväkin, niin korkotuottoja pitää melko tiheään realisoidakin. Samaan korkotuottoon pääsee pitemmälläkin kasvatuksella.
Paljon on metsänomistajalla työvaiheita, joista korvaus tulee vain parantuneina hakkuutuloina jopa vuosikymmenten päästä. Kuitenkin niin, että ne tulot ovat suurinpiirtein laskettavissa tekohetkellä ja niiden tekeminen on siten mielekästä. Valitettavan paljon on metsänomistajia, jotka ovat esim. perineet metsän ja tekevät sitten puukauppoja ilman minkäänlaista asiantuntemusta, eikös sen ostajan pitäisi olla asiantuntija korjuuolosuhteiden osalta.
Ja kyllä minustakin järeämmästä ensiharvennuksesta, jossa ei ole haittaavaa alikasvosta ja ajomatka on lyhyt, pitäisi saada selkeästi parempi korvaus, kuin sellaisesta joissa asioita ei ole hoidettu. Kemeratukea ei tarvita enää tuossa vaiheessa kun myydään ensiharvennuksia, kun taimikonhoidot on hoidettu hyvin ennakkoraivuuta tarvitaan vain soistumilla.
Silloin 80-luvulla siirryttiin 30 m ajouravälistä 20m uraväliin ja urien keskileveys nousi kolmesta metristä neljään metriin. Nyt urien keskileveys on varmaankin 4,5 metriä.
Metsät eivät lopu, vaikka tehokkuutta ajatellaan ainoastaan koneketjun näkökulmasta, jolloin asia ei juuri ketään hallinnossa kiinnosta, mutta metsänomistajalle tällä tehokkuus ihannoinnilla saadaan tappiota. Tietysti kun suurin osa ensiharvennus kuvioista on mutkaista mäntyä, ei tuotos tappio ole kummoinen, mutta hyvälaatuisessa puustossa tappiota tulee sitten paljon enemmän. 2,7 metriä leveä ajokone vie hieman vähemmän puuta kerralla, kuin 3,3 metriä leveä, tuon erotuksen varmaan moni metsänomistaja olisi ensiharvennuksessa valmis maksamaan, mutta kun kaikki tilan kuviot hakataan samalla koneella homma ei olekaan enää niin yksinkertainen. MHY:n korjuupalvelulla on moninpaikoin harvennuksille sopiva koneketju.
Minullakin CV:stä löytyy monenlaista, mutta tärkeimpänä erona Suorittavan portaan listaan olen pähkäillyt metsätalouden ja koneketjujenkin tuottavuutta koulutuksen (metsätalousinsinööri) lisäksi metsälö tasolla pitkäaikaisena metsänomistajana ja metsäsijoittajana.
Harvemmin 4 metriä riittää ajouran leveydeksi ja silloinkin osa laidassa olevista puista saavat juurivaurion ja ilman niitäkin, poistellaan uran takia niitä parhaita tukkiaihioita. Jos samalla koneketjulla tehdään aukot ja ensiharvennukset, niin usein sen tuloksen näkee ensiharvennuksen jälkeisenä huomattavana kasvutappiona, kun uran leveys on 5 metriä ja urat ovat 20 metrin välein.
15 vuodessa se ”tupsulatva” SUORA lisävaltapuu on kasvattanut yli 5 metriä vihreää latvusta lisää ja turvonnutkin sitten loppuvaiheessa puolisenttiä vuodessa. Kyllä se vain on niin, että nykyisin pitää mahdollisuuksien mukaan tukkiaihiot kasvatella tukeiksi, jos meinaa parasta taloudellista tulosta hakea ja jälkipolvia metsänkäsittelyssä ajatella. Niinhän se Kari Mielikäinenkin totesi, että metsänomistajan kannattaisi kasvatella kiertoajalla mahdollisimman monesta rungosta tukkia.
Osa metsänomistajista tietysti tavoittelee nopeaa kiertoaikaa, eikä parasta taloudellista tulosta, tällöin yhden harvennuksen taktiikalla tietysti päästään nopeiten maaliin. Ja kyllähän noissa lengoissa ja mutkaisissa puustoissa se on ainoa oikea tapa.
Harvennusohjeet olivat ennen tiukemmat, silloin jo tiedettiin että MT-pohja tuottaa 1200 tukkirunkoa toiseen harvennukseen mennessä ja näinhän kannattaa hakata, silloin kun se 1200 kelpo runkoa löytyy. Nykyisin ohjeet ovat vapaamat ja koneketjujen tehokkuuden takia niitäkin rajoja jopa koitellaan.
Tietysti on hyvä että harvennuksessa saa ottaa pois vaikka kaikki puut, sehän on metsänomistajan etu että puusto on realisotavissa, mutta kun metsänomistaja ei vahdi etujaan, voidaan harvennukset toteuttaa osin koneketjun kannattavuuden perusteella.
