Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Eli tuon mukaan Ruotsissa on ollut edullisemmat tienvarsihinnat, kuin meidän hankintahinnat. Puutavaran mittaaminen kuoren alta pudottaa mottimäärää kuitupuulla vähintään 10%.
Jovain, miksei ruotsalaiset sitten osta Venäjältä, eikä Suomesta, kun se Venäjän puu on hirvittävän halpaa, että kannattaa laivoilla Suomeen tuoda. Samallalailla on Ruotsissakin tehtaita rannikolla ja ostavat nyt sitten kalliimpaa Suomipuuta Venäläisen sijaan, ihan pellejä nuo ruotsalaiset, vai kukahan tässä on se pelle?
Ei ne ruotsalaiset osta täältä kuitupuita siksi että halvemmalla saavat, vaan siksi että kotimarkkinoiden hinta säilyy, ihan perusasioita puukauppa politiikassa ja pitäisi olla selviö jo tavan metsänomistajallekin. Olisi älytöntä uskotella että ruotsalaiset olisivat täysiä tonttuja puuhastelijoita puunkorjuussa. Rovaniemeltä viedään monien satojen kilometrien päähän Ruotsin tehtaille kuitupuuta, ei varmasti ole halvempaa puuta kuin minkä itse korjaavat alle 150 km:n säteeltä tuotantolaitokselta. 2007-2008 Suomessa häiriintyi puumarkkina, sellaisia tilanteita halutaan kilpailijoille, ei omille markkinoille.
Mukava että tutkijaporukassa on noita omien metsienkin hoitajia. Joo, hyvällä mielellä tulee luettua Pohjoisen mökillä ollessa vanhoja Metsälehtiä, joissa KM silloin vielä kirjoitteli. Vähän niinkuin samaa leipää syö, eikä mitään tutkijakirjeitä kirjoitele, vaan slkeää tekstiä metsänomistajille ja metsämiehille.
Asiasta toiseen. Yrittäjämäinen metsänomistaja laittaa ostamansa tilan kuviot kuntoon alle vuodessa mm. kemeratöiden ja hakkuiden osalta. Metsään.fi tiedoista ei omistajan alta löydy uutta tilaa vielä kun kemeralomakkeetkin pitää täytellä etukäteen. Ei tietysti ole iso asia, mutta se siitä metsään.fi erinomaisuudesta, paperilomakkeilla mennään, kokonaista yhden kerran olen tehyt kemerahakemuksen tuolla metsään.fi palvelussa.
Esim. Siellä aptissa se on väännetty niin, että kun kone näkee tulevan arvokkaan 18 cm:n 49 tukin, se pätkäisee sen ja latvasta tulee sitten mitä sattuu, pikkutukki ja toinenkin. Tuolla moton ohjelmistolla olisi mahdollisuus pätkiä tukit 15 cm:n latvoihin, muttakun niiden tukkien hinta on niin huono että ostajan kannattaa tehdä pikkutukkia, josta ei tarvi myyjälle maksaa kuin alle puolet tukin hinnasta ja noista järeämmistä pikkutukeista saa paremman katteen. Huijaustahan tämä on ja motokuskit sen taatusti näkevät, mutta ei kai noita apteja saa juuri ohitella.
Varsinaisesti tuossa ei isoja kumpareita olekaan, mutta kyllä selkeitä männyn maita vähän korkeammalla kohdalla ja siellä hirvituhot vain vähäisiä. Kuviolla on raivaussahaa käytetty ehkä 3 vuotta sitten, mutta ei ole ollut ammattimies asialla, mäntyjen vieressä puolentoista metrin päässä hieskoivuja ja alueet missä mäntyjä ei ole, ei ole perattu ollenkaan. Olisiko varauduttu että runkoja jää riittävästi tiedossa olevan hirvituhon jälkeen, ollut ehkä myöhäinen varhaisperkaus.
Kuusten päältä lähtee aika paljon koivua, osa kuusista on iha hyvä latvaisia ja sitten jo pitempiä, niihin en jätä alle 2 metrin päähän hieskoivuja. Yli puolet kasvattaa uuden latvan ja näyttävät kyllä ikäviltä, ovat vielä alle 2 metristä, niissä jätän hyvälaatuisia koivuja jopa 1,5 metrin päähän. Tuulihallahan tuolla ainakin vierailee, boorin puutos voi tietysti olla hallatuhoon altistava tekijä. Täytyy kysellä paikallisilta metsäasiantuntijoilta, itse olen ajatellut että tuo hieskoivujen kaataminen auttaisi tuohon boorin puutokseen myös lannoittavana tekijänä, sekä tietysti sillä että maaperässä jo oleva boori riittää perkauksen jälkeen paremmin jääville puille.
Hieskoivuja harvennellessa pitää siinäkin katsoa latvoja rungon paksuutta enempi, huonon elinvoimaisuuden lisäksi haaroittuvat koivut on poistettava. 2,5 metrin välein löytyy ihan kelvollisia puita, mitkä tuottavat sitten aikanaan motohakkuuseen soveltuvaa runkoa. Yämä vain sivujuonteena, kun paljom on tullut nähtyä koivikoita, missä asiaa ei ole noin hoidettu.
