Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Ei leppiä, pihlajoita tms. enää nyky laissa hyväksytä kasvatettavaksi puulajiksi. Hieskoivu on tietysti sellainen puulaji, jota saa sekoituksena olla kangasmaallakin. Hieskoivuja ei kannata jättää perustetun kuusikon sekaan, muuta kuin isompiin aukkoihin OMT-pohjalla 1200 runkoa/ha istutus tiheys yhdellä tukkipuu harvennuksella ja 50 vuoden kiertoajalla tuo laskennallisesti parhaan tuoton, eikä siinä hieskoivuja seassa kasvatella.
Eihän se ole läheskään sama kasvatella pelkkää koivikkoa, jossa vielä seassa leppiä, kuin verhopuustoista kuusikkoa. Kuusikon päältä voi ottaa sen tilin jo 30 vuoden päästä ja tämän uudistamisen jälkeen ei ole mitään taimikkoon liittyviä töitä tiedossa ja puusto on jo kohta ensiharvennus vaiheessa, jolloin valitaan tukkipuuaihiot viimeiselle kasvatusjaksolle.
Minulla on yhdellä ostopalstalla kanssa noin hehtaarin kokoinen ala, jota edellinen omistaja ei uudistanut hakkuun jälkeen. Ei tullut istutettua, kun siihen tuli heti tuulivoimapuisto sopimukset, no tuulimyllyistä ei ole kuulunut mitään. Maapohja on hyvin ohutturpeinen kangas, johon tietysti on ottanut valtavan tiheän hieskoivikon, palsta on kapea ja naapurin kuusikon pitäisi siementää tuonne alle sitten kuusikko. Nyt olisi varhaisperkauksen aika, hirvet tuota hommaa ovat jo aloittaneetkin syömällä koivuja töppälatvoiksi. Hirvien takia varhaisperkauksessa jätettävä 4000 tainta hehtaarille, jos sitten jotain jäisi kasvamaan pituuttakin.
Minusta luontainen koivikko kannattaa hyödyntää, mutta alle pitäisi saada se kuusikko ilmaiseksi. Pientä täydennysistutusta voisi ajatella, kun kerta pohja on rehevää, mutta silloinkin pitää ottaa työn osuus jo osin kuntoilun ja harrastuksen kannalta.
Minulla on Keski-Suomessakin maita, niillä ei ole ollenkaan hirvituhoja, hirviseuralla on ollut yksi lupa jo vuosikymmenet ja aina ei omalta alueelta sitä saada ammuttua. Mutta mitenk niitä sitten ammutaan Etelä-Pohjanmaalla kymmenkertainen määrä, pistää ihmettelemään, onko siellä maattomat hirvilaskijat päässeet vauhtiin?
Samapa se on Etelä-Pohjanmaallakin, mäniköissä on usein mutkia 2 metrin korkeudella. Hirvimiehet myyvät hirvenlihaa ja ovat suuria sankareita ja kaveria kaikkien kanssa kun lihanökkösiä aina löytyy. Järkevää kansantalouden kannalta ja sikäli sankarillisempaa olisi se että ilmoittaisivat oikein hirvikannan ja vaatisivat sen selkeätä vähentämistä, mutta lihatalous on tietenkin heille tärkeämpää.
Hirvituhot männyn istutusaloilla Rovaniemellä 2000 luvun vaihteessa ovat luokkaa kymmeniä tuhansia hehtaareja. Noista on korvauksia haettu ja saatu vain murto-osa, silloinhan korvauksia vielä saikin. Esimerkiksi meillä yhdellä 60 hehtaarin tilalla oli yli 15 hehtaaria enempi vähempi korvattavia hirvituhoja, sellainenkin 4 ha:n kuvio on, missä ei ole oikeastaan yhtään mäntyä jäljellä. Naapurilla tilanne oli sama.
Kaiketi ainakin MT-pohjalle tehdyt männyn istutukset tuottavat huonolaatuista puutavaraa, taitaa maistua hirvellekin paremmin rehevän pohjan istutus mänty. Mitä viime vuosina olen kiertänyt myytäviä palstoja, niin paljon on lenkoa ja mutkaa, kun on MT-pohjan istutus männikkö. Monesti silmä hakee noissa paikoissa luontaisesti syntyneitä kuusia, jotka ovat suoria ja harvalukuisina männyn seassa ovat niitä päätehakkuun valiopuita, jos noissa puustoissa on koivuja, ovat ne olleet jo riukuuntuneita, lähinnä harvennusta haittaavia puita.
Jos MT-pohjalle on saanut kunnollisen mäntyvaltaisen puuston aikaan, tulee vajaassa 60 vuodessa kelpo tili. Vaikka arvokasvu olisi yhä 400 euroa vuodessa niin ei se paljon meinaa, kun puuston arvo on jo 15000. Jos kunnon tukkipuu aihioita on vain murto-osa, tulee päätehakkuu ajankohtaiseksi jo 50 vuotiaana.
Haavan uudistuminen siemenestä on hyvin harvinaista.
Kävin tänään katsastamassa yhtä myynnissä olevaa palstaa, yhdellä kuviolla CLT pohjalla oli harva männikkö (400 kpl/ha), eikä juurikaan taimia alla, liekkö kuitenkin kuntta sen verran vahva ja paikoin oli kanervaa. Tuollaisen kun laikuttaisi ensin ja tekisi avohakkuun parin vuoden päästä, saattaisi onnistua ilman siemenpuiden tuulenkaato savottaa.
