Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Varmaan ne kehittää palvelun että satelliitista tutkitaan nurmen pituutta ja kun on selkeästi kasvanut, tulee Postilta tarjous nurmen leikkuusta.
Itse asiaan liittyen, puhutaan osin ilmeisesti Trestimasta. Sehän on ilmeisen hyvä väline leimikon kutioiden selvittämiseksi ennen kauppaa ja jonkinlainen arvaus sieltä tulee myös tukkiosuudesta. Kannattaa ehkä käyttää, jos on sellainen puhelin ja ei itse osaa kuutioida leimikkoa. Metsägroupilla on jonkinlainen sopimus Trestiman kanssa ja jäsenet saavat sitten ottaa leimikoista kuvat ennen puintia, ensiluokkaista toimintaa MG:lta. Tai niin, eihän tämä alkuperäistä juttuun taas vastaa ollenkaan, mutta kuitenkin metsäisempää asiaa.
Eppu epärehellinen perustaa metsäpalveluyrityksen, joka tarjoaa puukauppapalveluja. Eppu kahlaa palstoja läpi, missä on etämetsänomistaja (mieluummin iäkäs nainen) omistajana. Keilausdatan puustotietojen kanssa hän tarkistelee asioita ilmakuvalta ja ehkä jopa maastokäynnillä. Eppu tekee tarjouksia lähinnä silloin kun on arbitraassi mahdollisuus, eli hän tarjoaa ostoa kun Metsään.fi data on jolllain kuviolla vähintään 20% alakanttiin arvioitu ja työsarkaa riittää.
Hirveästi on ponnisteltu metsäpuolella sen eteen, että sinne syntyisi muutamia hassuja uusia työpaikkoja, jotka eivät tuo lisätuottoa metsänomistajalle, vaan vievät oman osuutensa siitä koko metsätalouden tulon perustasta, eli puun myyntitulosta. Sehän riittäisi että päätehakkuut ilmoitetaan Metsäkeskukselle ja sen jälkeen nämä aukeat – taimikko alat olisivat vaikkapa 30 vuotta palveluntarjoajien selattavissa, ilman virheellistä puuston määrä dataa.
Nyt kun tuolla on tuo virheellinen data ja etämetsänomistaja tekee jonkin toimijan kanssa puukaupat, tulee ostajalle mahdollisuus epärehellisyyteen lähes olemattomalla kiinnijäämis riskillä. Ja tämän keilausdatan virheellisyyden perusteella myydään taas uusia palveluita metsänomistajalle, että oikea data olisi kaupanteon tukena. Oikea palvelutalous koko yksityismetsätalous, jos ei asioita osaa itse tehdä ja haluaa asioiden menevän oikein, saa maksella joka välissä palveluista.
Hyvin on m-tronic 460:ssa toiminut ja ei mene taskut enää puhki säätömeisselistä.
Luulin että kun kierrokset jäi vähän viipyilemään, että m-tronic ei oikein toimi, kohta oli tilanne että kierrokset eivät enää laskeneet ollenkaan, alkoi jo epäilyttää jokin muu vika ja niinhän siellä oli kaasuvaijerin molemmat päät täynnä muraa. Sinne voitelevaa lukkosulaa molemmista päistä ja vaijerin vetämistä molempiin suuntaan kotva, niin jo läksi taas toimimaan.
Ei kaiken digitalisointi ei ole niin tärkeää, sehän vaatii sitten jatkuvaa päivittämistä, ihan järjenköyhää touhua taas. Minä teen joka vuosi hakkuuilmoituksen koko joukosta kuvioita ja hakkaan sitten, ne mitkä sattuu hontsittamaan, siinäpä sitten laittavat järjestelmiin. Kaikkialle rakennetaan kauhea byrokratia ja sitten sen pyörittämiseen tarvitaan hirveä virkamieskunta, joka ei siis tee mitään tuottavaa, vaan päivittää tietoa virheellisesti ja korjaa taas. Ja kaikki tämä vain, jotta joku saisi tarkkaa informaatiota toisen metsästä, ihan älytön koko Suomen Metsätalouden holhousjärjestelmä.
jees-h-valta haluaisi että kuusikuidusta tulisi pula, kun hänen haapakuitunsa hinta on sidottu kusikuidun hintaan. Ei vaan taida jeesin teesit upota tähän porukkaan. Haapakuidun kasvattamisessa on puolensa, mutta omatoimisen metsänomistajan ei kannata aina mennä siitä missä aita on matalin, eli säästää perustamistyössä vähemmän pääomakulun vuoksi rehevillä pohjilla, missä kuusen nopealla kierrolla päästään metsänomistajanakin nauttimaan kunnollisesta tuotosta.
Siellä Timpan yhteismetsässä tehdään paljon ITSE töitä. Jos lasket MT-pohjan uudistuksen, täydennysistutuksen, taimikonhoidot * 2 ja ensiharvennusta edeltävän siivouksen maksettavaksi vieraalla ilman tukia, korkotuotto noille panostuksille normaalisti onnistuneilla harvennuksilla ja päätehakkuulla on alle 3%. Ja huom. voi olla paljon pienempikin, mutta ei juuri suurempi.
Taimikonhoidossa ei parane jättää yli 2000 runkoa hehtaarille. Arvatenkin nämä nolla toleranssin leimikot ovat sellaisia joissa runkoluvun takia järeys on pieni, helposti siihen pääsee tekemällä taimikonhoidon liian varovasti, joka on kokemattoman tekijän suurin virhe. Ja eihän noissa tietysti kaikissa ole taimikonhoitoa tehty ollenkaan. Mielekästä tehdä itsekin harvennusta, kun kaikki pystyssä oleva puusto on kunnollista ainespuuta riittävällä järeydellä.
