Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Aikoinaan kun oli palkkatöissä ja metsiä enempi kuin kerkesin hoitamaan, teetin kemeratöitä metsuriporukalla, kimppakydillä kulkivat ja tekivät pelkillä kemertuilla vajaat 20 hehtaaria normi taimikonhoitoja. Tämä oli tietysti Pohjois-Suomen korotettujen tukien ansiota, että mitään maksua ei minulle tullut. Nykyään ei taida kukaan tehä pelkällä kemeratuella vieraalle. Ja kohta ei tee kukaan mitään taimikoissa. Niin se maailma muuttuu.
Tänään 5 tankillista kemera taimikonperkuuta, aamulla +3 astetta ja iltpäivällä +18, vähäiset lumet soseuttuivat tehokkaasti yö kylmän jäljiltä, routainen jänkä on hyvä kulkea. Ja sääsketkin jo inisivät, mitä en muista Kemijoki varressa ennen äitienpäivää juuri tapahtuneen.
Kun jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta vertailee, tekee kemera tuet jaksollisen lähes aina paremmaksi. Jos tuet lakkautetaan, monin paikoin voi jatkuvaan kasvatukseen olla jopa taloudelliset perusteet. Nythän jatkuvan kasvatuksen kuviot ovat tukien ulkopuolella. Uskon että vihreät ja jatkuvan kasvatuksen palveluntarjoajat sekä jatkuvaan kasvatukseen pyrkivät metsänomistajat toivoisivat kaikista eniten, että kemera hässäkkä korvattaisiin jollain muulla tavalla. Ja olisihan se oikeudenmukaista, ettei eriarvoisteta tukien avulla eri kasvatusvaihtoehtoja.
Metsäteiden teko voisi olla tuettavien töiden joukossa, sekä pakolliset suojelu kohteet. Suojeluhalkemuksethan seisovat nykyisin Metsäkeskuksessa vuositolkulla, ei voi ymmärtää, mitä siellä oikein tehdään, vissiin buuttaillaan järjestelmiä ja hommat seisoo?
Ja kaikista hupaisinta on se että metsävaratietojen oikeallisuus on kärkihanke, mitä ihmeen etua sillä saadaan? Ei ne metsänomistajat, jotka eivät asioitaan hoida aktivoidu yhtään sen enempää, vaikka Metsään.fi toimisi tyydyttävästi, nythän se ei toimi oikeastaan ollenkaan, kun tiedot on väärin ja jos niitä korjaat, päivittää Metsäkeskus myöhemmin uudet virheelliset tiedot.
Mielenkiinnolla odotan, miten asiat muuttuvat tukien, keppien ja porkkanoiden sekä verotuksen osalta lähivuosina. Nyt on se tilanne, että poukkoilemalla saadaan metsänparannuksesta leipänsä saavat väliaikaisesti vaille työtä, itse en ainakaan alkaisi nyt teettämään taimikonhoitoja ilmn kemeroita, sehän olisi tyhmää. Useinhan muutoksilla ja väliaikaisilla patenteilla on pyritty saamaan puu liikkeelle mahdollisimman halpaan hintaan, nyt oli vissiin vaan pakkorako tehdä tämmönen harmitus.
Kun jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta vertailee, tekee kemera tuet jaksollisen lähes aina paremmaksi. Jos tuet lakkautetaan, monin paikoin voi jatkuvaan kasvatukseen olla jopa taloudelliset perusteet. Nythän jatkuvan kasvatuksen kuviot ovat tukien ulkopuolella. Uskon että vihreät ja jatkuvan kasvatuksen palveluntarjoajat sekä jatkuvaan kasvatukseen pyrkivät metsänomistajat toivoisivat kaikista eniten, että kemera hässäkkä korvattaisiin jollain muulla tavalla. Ja olisihan se oikeudenmukaista, ettei eriarvoisteta tukien avulla eri kasvatusvaihtoehtoja.
Metsäteiden teko voisi olla tuettavien töiden joukossa, sekä pakolliset suojelu kohteet. Suojeluhalkemuksethan seisovat nykyisin Metsäkeskuksessa vuositolkulla, ei voi ymmärtää, mitä siellä oikein tehdään, vissiin buuttaillaan järjestelmiä ja hommat seisoo?
Ja kaikista hupaisinta on se että metsävaratietojen oikeallisuus on kärkihanke, mitä ihmeen etua sillä saadaan? Ei ne metsänomistajat, jotka eivät asioitaan hoida aktivoidu yhtään sen enempää, vaikka Metsään.fi toimisi tyydyttävästi, nythän se ei toimi oikeastaan ollenkaan, kun tiedot on väärin ja jos niitä korjaat, päivittää Metsäkeskus myöhemmin uudet virheelliset tiedot.
Mielenkiinnolla odotan, miten asiat muuttuvat tukien, keppien ja porkkanoiden sekä verotuksen osalta lähivuosina. Nyt on se tilanne, että poukkoilemalla saadaan metsänparannuksesta leipänsä saavat väliaikaisesti vaille työtä, itse en ainakaan alkaisi nyt teettämään taimikonhoitoja ilmn kemeroita, sehän olisi tyhmää. Useinhan muutoksilla ja väliaikaisilla patenteilla on pyritty saamaan puu liikkeelle mahdollisimman halpaan hintaan, nyt oli vissiin vaan pakkorako tehdä tämmönen harmitus.
OMT-pohjalla Etelä-Suomessa kannattaa istutusketju jopa vieraalla teetettynä, jos välttää heinäykset ja tuhot. Muilla pohjilla pitää tehdä itse nuo työt että saa viljelyketjun kannattamaan, vieraalla teetettynä ei pääse viljelypanokselle korkoja nostamaan.
Mutta jos laskee vielä sen että OMT-pohjankin voi myydä varmaan moninpaikoin 1000 euroa/ha pelkkänä aukkona, voi kannattaa sittenkin myydä koko pohja pois, jos ei itse kykene osallistumaan tuohon metsikön alkukehitykseen.
Huomenna pohjoiseen sahailemaan kemiroita vähemmäksi. Vähän tuossa ajattelin sellaistakin aiemmin, että joskos sahailisi toiminimellä isäntien kemira kohteita täällä lähialueilla, mutta ei tarvi sitten tänä kesänä vielä aloittaa sitä touhua. Ihme päätös kyllä juuri taimikonhoito kauden aluksi, täytyy olla hommat sekaisin Metsäkeskuksessa, ei tuo pelkäästään rahasta voi olla kiinni. Ja ihan typeräthän nuo nyky Kemeran säännöt ovatkin.
Puun myyntitulon verotusta voisi pienentää, siinähän hoidetun metsän parempaan myyntituloon kohdistuisi paremmin tuo verohuojennus, eli ns. tuki. Jos järjestelmää rakennetaan jonkin läpimittaluokan mukaisesti, ohjaa se aina joissain tapauksissa päätöksiin tukieurojen saamiseksi, eikä järkevimmän lopputuloksen mukaisesti ja lisäksi jälkikäteen tehty mittaaminen on aina osin tuurin peliä.
Kyllähän tuolla nopeasti puuta tulee, yli 200 mottia on hehtaarilla koko palstalla ja parhailla kuvioilla suunnitelman mukaan 300, jota en kuitenkaan itse saanut mittauksissa. Ja kun ottaa huomioon että tuo on ensiharvennusta, niin keskimäräinen 100 motin poistuma hehtaarilta on paljon.Jos ei sitä raivuuta olisi, niin 10 mottia tietystii päivässä tapahtuisi.
Kävin vaimon kanssa juuri katsomassa myytävää metsätilaa, joka on tuossa kahden kilometrin päässä. Ei ollut tehty taimikonhoitoja, eikä ensiharvennusta ja kaikki kuviot 40 – 50 vuotiasta metsää, tukkiprosentin ollessa 10% luokkaa. Ilmeisesti omistaja on katsonut että puunkasvatus ei kannata. Vaikea on enää kunnollista saada, kun osalla alasta päävaltapuissakin on vain tupsulatva, voi tulla terapialenkit tarpeeseen, kun tuota harventaa ja myrsky katkoo jäävät puut. Eikä kaikkia kuvioita voi itse harventaa, niin paljon on raivaussahalla otettava alikasvosta ensin pois, että metsäkonetta pienemmällä laitteella ei enää läpi pääse. No tarjous pitää tehdä, onhan sitä vakuutukset olemassa ja palsta sijaistee oman lenkkipolun varressa.
Ennenhän sitä pakotettiin maksimoimaan puuntuotanto metsänomistajan omista taloudellisista tilanteista tai intresseistä piittaamatta, puhumattakaan että olisi hyväksytty jotain ”oikean” metsänkäsittelyn vastaisia toimia omissa metsissä. Pakko ei kuitenkaan ollut myydä, mutta pakko oli kasvattaa, onkohan kohta tilanne, että on pikku pakko myydä, mitähän keksinevät.
