Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Hyvää joulua kaikille ja terveiset täältä napapiirin tuntumasta.
Puheiden lisäksi harvennus puun ja päätehakkuu puun hinnan ero on huomattava. Tukilla usein 45 -> 55 ja kuidulla huimempi 14 -> 20. Tukkipuun määrän pitää lisääntyä jonkinverran että harvennus kannattaa, muuta järeyshinnoittelu ei useilla ostajilla ole. Mutta hyvissä puustoissa kannattaa kasvattaa maksimi määrä tukkeja, mikä tarkoittaa joskus kahta harvennusta ja ehkä joskus yläharvennusta toisessa harvennuksessa. Joskus näissäkin voi olla fiksumpi lannoittaa ja jättää 2-harvennus tekemättä.
Esimerkiksi huonolaatuinen hieskoivikko turvemaalla kuusikon naapurissa kannattaa moninpaikoin hakata suoraan verhopuutoksi (100 kpl/ha). Rehevimmillä kivennäismailla huonolaatuisen puuston kasvattaminen harvennuksen avulla voi olla kannattamattomampi, kuin avohakkuu ja viljely. Kakkosharvennus ei lisää päävaltapuiden kasvua paljoa, vaikka välistä poistetaan HALVALLA kuitupuut ja pienet tukit. Tuossa muutamia esimerkkejä, jolloin ainakin joutuu miettimään, onko selkeästi hlvemman harvennuspuun myynti järkevää. Tokihan aikaitetut tulot harvennuksessa ovat merkittävä etu ja korkokannasta riippuen voi olla useinmiten perusteltua pienentää puutopääomaa vaikka vähän halvemmallakin, mutta jo kasvatetaan kuitenkin vain lyhyen aikaa kohti päätehakkuuta, harvennuss on kannattamaton.
Näinhän se on, jos jatkuvan kasvatuksen rahasto ostaa Kainuusta metsiä, on tilanne eri kuin Etelä-Suomen harsinta metsissä. Puusto on lyhyempää kuin etelmpänä ja routa on maassa lähes joka talvi, sekä kosteusolosuhteet ja puuston kasvu erit, jolloin ihan samat menetelmät, kuin etelämpänä eivät anna samaa tuottoa.
Ei ensiharvennus ole aina järkevää, jos ei ole tukkia tulossa harvennuksenkaan avulla juuri nimeksikään, ensiharvennuksessa kuidun hinta on umpi surkea, päätehakkuussa kuitenkin noin 50% parempi (14 eur ~ 20 eur). Tietysti jos nuoressa metsässä on yli 2000 runkoa, niin voi olla että kannattaa sittenkin harventaa vaikka maahan, mutta jos puuston keskijäreys kasvaa yli 100 litran, niin kuidun taksa on päätehakkuussa ainakin Pohjois-Suomessa jopa yli 20 euroa ja harvennuksessa noin 14 euroa.
Metlan Motti-ohjelma ei taivu jostain syystä (tai sitten en osaa käyttää) tällaisten tapausten kasvatusmallien vertailuun. Otaksun että puolet porukasta vetää kuviot heti aukeaksi ja istuttavat ja toinen puoli joko kasvattaa jonkin aikaa tai harventaa ja kasvattaa jonkin aikaa. Mutta millä perusteella mihinkin ratkaisuun päädytään, lasketaan asiaa karvalakin alla, vaiko oikein paperilla, miten kasvatusmallin valinta suoritetaan.
Mutta ilmeisesti on tärkeämpi keskustella aiheista: istutetaan 1800 – 2000 tainta, varhaisperaataan ja tehdään taimikonhoito, jonka jälkeen ensiharvennetaan reilusti, niin siinä sitä on tukkimetsä jälkipolville. Tuohan ei vaadi ammattitaitoa paljoakaan, jargonia pitäisi olla jo kaikista tyhmimmällekin selviö.
Ainut uutinen mitä aiheeseen liittyen olen lehdestä lukenut: ”Riistahallinnossa ollaan huolissaan kun Kuortaneella on vähempi hirviä kuin ympäryskunnissa ja siellä on myönnetty sen takia vähempi kaatolupia kuin aikaisemmin. Tarkoitus on että kaikilla on yhtäpaljon saalista ’hirvitalous’ alueella.”.
Mutta kun ostopalstalla on kuvioita, joissa on muutama sata lähinnä mutkaisia mäntyjä ja hieskoivuja 1000 kpl/ha, tai sitä harsittua kusikkoa, joissa lahoja ja latvattomia seassa. Näistä voi jossain tapauksissa tehdä tukkipuillakin tilin kasvattamalla, mutta mitkä asiat vaikuttaa milloin harventaa vielä, milloin uudistaa heti vai kannattaako kasvattaa vaikka 15 vuotta ilman harvennusta.
Pohjois-Suomessa viimeisessä pystykaupassa tukin hinta 50 eur ja kuidun hinta 21 eur. Harvennuksella kuitupuu maksanee 14 eur. Jos harvennetaan heikkolaatuista puustoa 14 euroa/motti 50 mottia pois, saadaan tuosta osasta 350 euroa vähemmän euroja, kuin jos päätehakattaisiin heti. Kymmenen motin tukkiosuuden lisäys harvennuksen avulla ei kata edes halvemmalla myydyn kuitupuun osuutta. Mutta tietysti korko on huomioitava ja sitten meneekin laskenta vaikeaksi. Kuitenkin jos harvennuksella ei tukkipuun määrää saada 10 mottia enempää lisättyä, niin ei ainakaan noilla hinnoilla kannata enää harventaa, vaan kasvatella jonkinlainen tukkiosuus tuonne tai pistää kaikki heti nurin, riippuen osin puustopääoman arvosta ja sen arvokasvusta.
