Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Mutta jos puhutaan taloudellisesta metsänhoidosta, niin ei oikein nuo taimikonperustamis kustannukset kasva korkoa, pitää siis harrastaa metsätöitä että siinä pääsee plussalle. Mutta silti ostamalla halvalla tiloja, joissa monen kirjava puusto, pärjää taloudellisestikin. Ja jos tilalla sitten tulee päätehakkuita, menee tietysti harkintaan tilan mynti tai yksittäisten kuvioiden perustamiskustannukset ja siihen liittyvä harrastus toiminta. Aika vähän on tullut itse istutettua, luontainen uudistaminen mustikka turvekankailla ja kuivahkoilla kankailla sen lisäksi harkinnassa kylvö sekä näitä karuimmilla pohjilla aina luontainen uudistaminen.
Nyt olen tehnyt kemeratöitä 5 hehtaarin turvekangas kuviolla, jonka hinnaksi määritin 500 euroa / ha kaksi vuotta sitten tilaa ostettaessa, siinä tulee ensiharvennus alle kymmenen vuoden päästä, josta itse tehden jää käteen jo yli tuon 500 euroa/ha ja jäljelle jää tukkiaihoita ja koivuja. Jos kuvio olisi pitänyt itse istuttaa 35 vuotta sitten niin olisihan tilanne aivan eri kuin nyt. Ja sanomattakin selvää että palsta on Lapin läänissä.
Ei kannata ei, varsinkin kun kaikenmaailman tuhot syövät sen vähäisen tuottopotentiaalin, ihan tuurissaan että jollain kuviolla pääset plussalle ja sen plussan kääntää tappioksi joku epäonnistunut tapaus. Taimikonhoidon tuilla on saatu puuntuottaminen juuri ja juuri kannattavaksi, laskee sen miten tahana, niin istutuksesta ja taimikonhoidoista kuluu aikaa ensimmiseen kunnon tiliin liian pitkä aika.
Täytyy nyt tehdä nämä kemeratyöt pois ja nauttia sitten nuorten metsien kasvusta, onneksi on varttuneempiakin puustoja, että pääsee joka vuosi harrastamaan hakkuutöitä. Niin paljon oli hirvenpaskaa tänäänkin palstalla, että tuskin sinne koskaan kannattaa yrittää uutta metsää, kunhan olemassa olevan puuston saa pienillä vaurioilla rahaksi muutettua, onneksi on jo jäävä puusto kakkoskehitysluokkaa ja halvalla ostettua, niin jotain jää. Mutta joo, ilman hirviäkin pitää tykätä metsätöistä kovasti ja unohtaa ne omat työtunnit, jos meinaa voittoa itse viljellen puuntuottamisella tehdä.
Luin tuossa illalla 3/2007 Metsälehti makasiinia. Sellutehtaita jouduttiin seisottamaan puupulan takia, kun Venäjä rätkäisi puutullit. Muistattekos miten puunhinta silloin pomppasi, hankinta kuitu oli yli 35 euroa ja enskaa pystyyn sai myydä jopa 18 eurolla. Vuonna 2006 havutukit olivat n. 45 euroa ja 2008 yli 70 euroa, tämä ei tietysti selity Venäjän tullilla, mutta samaan aikaan oli tuo korkea suhdanne. Kyllä ne suhdanteet muuttuvat jatkossakin, silti lasketaan 50 euron tukinhinnan mukaan toimenpiteiden kannattavuudet, eli kannattaa sitten varmemmin.
Aikoinaan kun oli palkkatöissä ja metsiä enempi kuin kerkesin hoitamaan, teetin kemeratöitä metsuriporukalla, kimppakydillä kulkivat ja tekivät pelkillä kemertuilla vajaat 20 hehtaaria normi taimikonhoitoja. Tämä oli tietysti Pohjois-Suomen korotettujen tukien ansiota, että mitään maksua ei minulle tullut. Nykyään ei taida kukaan tehä pelkällä kemeratuella vieraalle. Ja kohta ei tee kukaan mitään taimikoissa. Niin se maailma muuttuu.
Tänään 5 tankillista kemera taimikonperkuuta, aamulla +3 astetta ja iltpäivällä +18, vähäiset lumet soseuttuivat tehokkaasti yö kylmän jäljiltä, routainen jänkä on hyvä kulkea. Ja sääsketkin jo inisivät, mitä en muista Kemijoki varressa ennen äitienpäivää juuri tapahtuneen.
Kun jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta vertailee, tekee kemera tuet jaksollisen lähes aina paremmaksi. Jos tuet lakkautetaan, monin paikoin voi jatkuvaan kasvatukseen olla jopa taloudelliset perusteet. Nythän jatkuvan kasvatuksen kuviot ovat tukien ulkopuolella. Uskon että vihreät ja jatkuvan kasvatuksen palveluntarjoajat sekä jatkuvaan kasvatukseen pyrkivät metsänomistajat toivoisivat kaikista eniten, että kemera hässäkkä korvattaisiin jollain muulla tavalla. Ja olisihan se oikeudenmukaista, ettei eriarvoisteta tukien avulla eri kasvatusvaihtoehtoja.
Metsäteiden teko voisi olla tuettavien töiden joukossa, sekä pakolliset suojelu kohteet. Suojeluhalkemuksethan seisovat nykyisin Metsäkeskuksessa vuositolkulla, ei voi ymmärtää, mitä siellä oikein tehdään, vissiin buuttaillaan järjestelmiä ja hommat seisoo?
Ja kaikista hupaisinta on se että metsävaratietojen oikeallisuus on kärkihanke, mitä ihmeen etua sillä saadaan? Ei ne metsänomistajat, jotka eivät asioitaan hoida aktivoidu yhtään sen enempää, vaikka Metsään.fi toimisi tyydyttävästi, nythän se ei toimi oikeastaan ollenkaan, kun tiedot on väärin ja jos niitä korjaat, päivittää Metsäkeskus myöhemmin uudet virheelliset tiedot.
Mielenkiinnolla odotan, miten asiat muuttuvat tukien, keppien ja porkkanoiden sekä verotuksen osalta lähivuosina. Nyt on se tilanne, että poukkoilemalla saadaan metsänparannuksesta leipänsä saavat väliaikaisesti vaille työtä, itse en ainakaan alkaisi nyt teettämään taimikonhoitoja ilmn kemeroita, sehän olisi tyhmää. Useinhan muutoksilla ja väliaikaisilla patenteilla on pyritty saamaan puu liikkeelle mahdollisimman halpaan hintaan, nyt oli vissiin vaan pakkorako tehdä tämmönen harmitus.
Kun jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta vertailee, tekee kemera tuet jaksollisen lähes aina paremmaksi. Jos tuet lakkautetaan, monin paikoin voi jatkuvaan kasvatukseen olla jopa taloudelliset perusteet. Nythän jatkuvan kasvatuksen kuviot ovat tukien ulkopuolella. Uskon että vihreät ja jatkuvan kasvatuksen palveluntarjoajat sekä jatkuvaan kasvatukseen pyrkivät metsänomistajat toivoisivat kaikista eniten, että kemera hässäkkä korvattaisiin jollain muulla tavalla. Ja olisihan se oikeudenmukaista, ettei eriarvoisteta tukien avulla eri kasvatusvaihtoehtoja.
Metsäteiden teko voisi olla tuettavien töiden joukossa, sekä pakolliset suojelu kohteet. Suojeluhalkemuksethan seisovat nykyisin Metsäkeskuksessa vuositolkulla, ei voi ymmärtää, mitä siellä oikein tehdään, vissiin buuttaillaan järjestelmiä ja hommat seisoo?
Ja kaikista hupaisinta on se että metsävaratietojen oikeallisuus on kärkihanke, mitä ihmeen etua sillä saadaan? Ei ne metsänomistajat, jotka eivät asioitaan hoida aktivoidu yhtään sen enempää, vaikka Metsään.fi toimisi tyydyttävästi, nythän se ei toimi oikeastaan ollenkaan, kun tiedot on väärin ja jos niitä korjaat, päivittää Metsäkeskus myöhemmin uudet virheelliset tiedot.
Mielenkiinnolla odotan, miten asiat muuttuvat tukien, keppien ja porkkanoiden sekä verotuksen osalta lähivuosina. Nyt on se tilanne, että poukkoilemalla saadaan metsänparannuksesta leipänsä saavat väliaikaisesti vaille työtä, itse en ainakaan alkaisi nyt teettämään taimikonhoitoja ilmn kemeroita, sehän olisi tyhmää. Useinhan muutoksilla ja väliaikaisilla patenteilla on pyritty saamaan puu liikkeelle mahdollisimman halpaan hintaan, nyt oli vissiin vaan pakkorako tehdä tämmönen harmitus.
OMT-pohjalla Etelä-Suomessa kannattaa istutusketju jopa vieraalla teetettynä, jos välttää heinäykset ja tuhot. Muilla pohjilla pitää tehdä itse nuo työt että saa viljelyketjun kannattamaan, vieraalla teetettynä ei pääse viljelypanokselle korkoja nostamaan.
Mutta jos laskee vielä sen että OMT-pohjankin voi myydä varmaan moninpaikoin 1000 euroa/ha pelkkänä aukkona, voi kannattaa sittenkin myydä koko pohja pois, jos ei itse kykene osallistumaan tuohon metsikön alkukehitykseen.
Huomenna pohjoiseen sahailemaan kemiroita vähemmäksi. Vähän tuossa ajattelin sellaistakin aiemmin, että joskos sahailisi toiminimellä isäntien kemira kohteita täällä lähialueilla, mutta ei tarvi sitten tänä kesänä vielä aloittaa sitä touhua. Ihme päätös kyllä juuri taimikonhoito kauden aluksi, täytyy olla hommat sekaisin Metsäkeskuksessa, ei tuo pelkäästään rahasta voi olla kiinni. Ja ihan typeräthän nuo nyky Kemeran säännöt ovatkin.
Puun myyntitulon verotusta voisi pienentää, siinähän hoidetun metsän parempaan myyntituloon kohdistuisi paremmin tuo verohuojennus, eli ns. tuki. Jos järjestelmää rakennetaan jonkin läpimittaluokan mukaisesti, ohjaa se aina joissain tapauksissa päätöksiin tukieurojen saamiseksi, eikä järkevimmän lopputuloksen mukaisesti ja lisäksi jälkikäteen tehty mittaaminen on aina osin tuurin peliä.
