Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Hiluxmetsurin mielipiteeseen on helppo yhtyä Stihlin irrottaminen valjaista tapahtuu alle sekunnissa ja parilla sormella. En näe tarpeelliseksi mitään ihmeellisempää viritystä sahan irrottamiseen.
Varoittelevat euron romahtamisella. Kyllähän tuo kannattaa huomioida, jos käteistä vaikka 20000 eroa ja euron arvo putoaa 5% tekee se jo tuhannen euron loven.
Mikä sitten olisi hyvä turvasatama euroille? Kruunut varmaan tulee ensinnä mieleen, kun dollari on noussut euroon nähden niin paljon.
On kysytty puukauppaa noin kaksi vuotta sitten. Napuritlalla saman tien varressa oli leimikko ja sitten tuttu ostomies kysyi josko laitetaan minun puolelta tiukka männikkö rajan pinnasta harvennukseen. Tein kuitenkin harvennuksen hankintana itse.
Uudistuskypsyyden minimin lasku turvaa metsänomistajan taloudellisisa oikeuksia vrt. maksimi puuntuotto. En näe mitenkän laaja-alaisia ongemia siinä että jotkut uudistavat metsänsä aiemmin. Jokainen saa laskea itse mikä on omassa tilanteessa järkevintä, sehän on pelkästään hyvä asia. Enkä ole edes kuullut että ostajat olisivat hyväksikäyttäneet laajemmalti mahdollisuutta uudistella pieniläpimittaisia puustoja, joka tietysti olisi ongelmallista tietämättömän omistajan metsissä operoitaessa.
Mulla ainakin on pari kohdetta, missä jätin kapealatvaiset lisävaltapuu siemenpuut (hätäsesti tukkirunkoja) odottamaan ensiharvennusta, latvat alkavat vasta 15 metrin korkeudesta ja siemenpuita 50 kpl / ha, ei juuri haittaa kasvatettavien puiden kasvulle. Ensiharvennuksen yhtydessä poistetaan sitten ylispuita 30 mottia.
Tykkään mitata runkolukkua ja läpimittaa ppa:n lisäksi omissa metsissä. Koulutus on metsätalousinsinööri, eli jonkinlaiset perusteet mittaamisestakin on. Mutta minusta motokuskin pitää pystyä katsomaan ppa ihan ilman mittaustakin että ei mene esim. alle 16:n. Sama se runkoluvun kanssa, ei enskoja havumetsissä alee 800:n rungon.
Kyllä ne lavettikustannukset voi pari sataa ottaa leimikkoa kohti. Ja yksikkökustannusten takiahan sitä leimikkokokoa pyritään pystykaupoissa kasvattamaan mahdollisimman suuriksi ja siirtämään kalustoa järkevästi. Ja sitten puidaan ensiharvennukset, ylispuiden poistot, avohakkuut ja kaikki mahdolliset samalla kertaa. En kritisoi käytäntöjä, kustannusten monimointi on ihan järkevää.
Aikoinaan metsäkonekurssilla Valtimolla jaettiin kyllä relaskoopit, en muista pitikö niitä käyttää opetusmetsissä.
Metsä tuottaa pienillä investoinneilla varmasti ja ikuisesti. 0-korolla laskettuna hehtaarin arvoksi voi laskea miljardeja.
Tamperelaisen kanssa niin samaa mieltä. Kaikenmaailman reittejä ja hoitosuummitelmia laaditaan toisen omaisuudesta piittaamatta ilman minkäänlaisia korvauksia.