Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Talviharvennuksia 2 kappaletta kiertoajalle, noin keskimäärin, voisi olla kannattavaa.
Pari vuotta sitten kävin Kemijoki varressa katsomassa myynnssä ollutta entistä Metlan palstaa, missä piti olla kymmenkunta isoa visakoivua. Koivut olivat 4 metriä korkeita alle 8 cm rinnankorkeudelta ja papereissa oli reilu 20 cm ja yli 20 metriä pitkiä. Muutoinkin tuolla tilalla Metlan kokeilu kuviot vieraine puulajineen oli ihan törkeästi kirjattu yläkanttiin. En tiedä miten visakoivut voivat kasvaa Pohjoisessa, mutta tuolla ei ainakaan ollut onnistunut.
Erikoista että osa kieltää koron merkityksen, vaikka kutenkin toimii sen mukaisesti. Kuivankankaan uudistamisessa käytetään kylvöä tai luontaistauudistamista, koska istutusketjun hinta on sille pohjalle niin kova että 2% laskentakorollakaan homma tuskin kannattaisi. OMT pohjat taas mätästetään ja istutetaan kuusen taimilla, sehän kannattaa sijoituksena, kun se tuottaa nopeahkolla kiertoajalla 6%.
Ja kun viimeksi harvennusohjeita sekä kiertoaika suostuksia muutettiin Tapion toimesta, niin syynä oli laskentakoron huomioon ottaminen. Aiemminhan Tapion suositukset optimoi puuntuotantoa, ei taloudellisesti kannattavimpia harvennuksia tai kiertoaikoja. Että sellaisia neropatteja sitä 2000-luvulla on, sopii Jätkän pätkänkin päivittää omaa sivistystä tälle vuosituhannelle.
2% tuotto vaatmuksella päätyy aika konservatiiviseen metsän kasvatukseen. 5% tuotto vaatimuksella harvennuksia täytyy suunnitella tähdäten nopeaan kiertoaikaan, tai vaikka yläharventaen. Eihän sillä metsällä ole mitään optimaalista tuottoa, joka ei riippuisi siitä korosta. Ei voida optimoida tuottoa huomioimatta korko tekijää. Jos ajatellaan metsä edellä, mahdollisimman hyvää tukkipuusaantoa tai motti saantoa tietyllä aikajaksolla, niin eihän se optimoi sitä sijoituksen tuottoa. Kun niitä tuloja ja menoja on matkan varrella, jotka riippuvat siitä tuottovaatimuksesta tai laskentakorosta, niin sittenhän sitä pitää laskea ne tulot ja menot nykyhetkeen käyttäen sitä laskentakorkoa tai tuottovaatimusta. Voihan sitä tietysti kasvattaa mutu tuntumalla käyttämällä karuilla pohilla kylvöä ja rehevillä istutusta ja harventaa niinkuin motomies sen osaa, kyllä silläkin tavalla voi onnistua.
Jos nyt kuitenin pysytään asiassa, niin kyllähän harvennuksen voimakkuudella vaikutetaan suoraan järkevän kiertoajan pituuteen. Voihan se olla että harvennuksen voimakkuuteen vaikuttaa eniten se miten paljon kelpo tukkiaihioita metsässä on, mutta ihanne tapauksessa korko tekijn voi ottaa huomioon ja ohjeistaa hakkuut sen mukaisesti. Vrt. 1200 tukkirungon kasvatus yläharvennuksilla ja pitennetyllä kiertoajalla, vastaan 700 tukkirungon kasvatus yhdellä harvennuksella vaikkapa MT männikössä.
Tuossa olisi pdf suoraan asiaan. Ja nykyisin Tapion ohjeissa on käytetty suopohjilla toimenpiteisiin 2 – 3 % korkoja ja kivennäismailla parhailla pohjilla korkeampia laskentakorkoja.
Maanantaina pitäisi taas sovitella raivaussaha Octavia Scoutin perälootaan ja lähteä pehmeän tien varresta raivuulle. Kyllähän sinne etuveto autollakin pari vuotta sitten pääsi, mutta joskus piti sitten peruuttaa takaisin isolle tielle, Nykyään ei ole samanlaisia tarpeita pehmeissä paikoissa, neliveto ei jää sutimaan paikoilleen.
