Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Minä lasken nyt 3% korolla lähipalstat, joissa kuitenkin tiet ja maastot muutenkin miellyttävät, eipä ne tartu oikein sittenkään. Ja kauempaa en ole enää pariin vuoteen aktiivisesti katsellutkaan. Ennenhän noissa hinnoissa pystyi käyttämään 30% arvon korjausta, nyt pitää laskea kuviokohtaisesti puuston tuotto sillä 3% korolla ja tarjota sen mukaan jos haluaa oikeasti ostaa palstan. Laskelmissa tulee käytettyä puuston kasvun osalta varovaisia ennusteita, uusissa viljelytaimikoissa pitäisi tulla sitten odottamatonta arvonlisää.
Motti-ohjelmalla olen pyörittänyt isompia kuvioita, siinä pitää huomata laittaa nuorissa metsissä luokkaa 30% tukkivähennystä kuituun, tietysti hirvensyömissä jopa enemmän. Motti kuvastaa metsikön kasvua varmaan hyvin, kuitenkin oletuksena optimaalinen tukin katkonta suorassa puustossa, ilman mitään tuhoja.
No joo, kyllähän esim. Mhy voi lajitella tarkkaan pölkyt. Mutta valtamenetelmä on kyllä se että iso firma tekee pystykaupan ja tukeilla on puulajeittain yksi tai kaksi osoitetta.
Jätkät pätkät on taas kerran pihalla kuin lumiukko. Jatkojalostajat käyvät valkkaamassa sahatavarat isojen laarista, kyllä sieltä se laatu löytyy. Ehkä jossain Pohjanmaalla vielä 90-luvulla meni vielä leimikosta sahatukkeja kolmelle eri sahalle, mutta se alkaa koko Suomen osalta olla historiaa.
Kärkkäinen kyllä kirjoitti että taimikon perkuussa tähdätään puustoon, jonka johdosta ensiharvennuksen jälkeiseksi runkoluvuksi jäisi tuhatkunta. Suorittavan portan luetun ymmärtäminen on heikolla tasolla, vai onko tarkoituksellisesti ymmärretty väärin.
”Ensimmäinen keino on tehdä nuoren metsänhoito raivaussahalla ilman puunkorjuuta, oikea aikaisesti ja riittävän vahvana. Tämän ansiosta kuitupuuta tuottavaa ensiharvennusta voidaan lykätä vaiheeseen, jolloin jäävän puuston runkoluku on enää tuhatkunta”.
Näinähän se Kärkkäisen Matti tuon kirjoitti. Eli minun ymmärrykseni mukaan, ihan vanhojen opppien mukaisesti runkoluvut, eli myöhästettykin taimikonhoito ~1600 – 2500 runkoon / ha.
Minusta se on ihan ok, että MHY ei ota riskiä tehdessään pieniläpimittaisten puustojen hakkuita. Eihän noita firmat jokapaikassa edes osta, kun se tappion riski on olemassa ja työnjälki huonossa leimikossa ei usein kehuja kestä. Se sitten on eri juttu, miten MHY onnistuu jokaiselle asiakkaalle infoamaan asiat ennen hakkuuta, maan tapa ei ole sanoa metsänomistajalle että leimikko on todella huono, sanotaan mieluummin, että täältähän tulee lähinnä energiapuuta.
Aika äkkiä menee ms200:ssa ilmanputsari tukkeeseen ja sittenhän se ei tahdo käydä ollenkaan. Joskus pitänyt puhdistaa kesken päivän. Mutta kyllä se normaalisti sen 8 tankillista kestää sahata. Säätöruuveihin ei tarvi koskea, ilmanpuhdistimen jokapäivinen putsi ja tarkasti mitattu 2-tahti bensa kunnon öljyllä. Noissa öljyissäkin on eroja, joskus kokeillut vähän sinnepäin öljyä, jossa oli mainittuna että toimii mm. moottorisahoissa, tulppa paloi parissa päivssä.
Mulla on appiukolta saatu Archerin laippa ja siihen pari ketjua. Muistaakseni olivat aika kovaa metallia nuo ketjut. En ole mikään hifistelijä näiden asioiden kanssa, joten en osaa sanoa tuosta ketjusta mitään järkevää mieleipidettä. Charltonin ketjuja ostin viimeksi kun kävin Virtain moottorisahassa, kun olivat törkeän halpoja, saman vlmistajan laippoja ostin myös ja ihan tyytyväinen olen niihin ollut.
Täsmälleen samaa mieltä. Veroja ei tarvitse maksaa kun lahjoittaa joka vuosi muutaman tonnin ja silloin nuorena se taloudellinen tuki on tarpeen.
Kasviton alue voi olla useita kymmeniä kilometrejä halkaisijaltaan, luulisi näkyvän. Mutta samalla lailla siellä näkyy noita laajoja paloaaukeita ja niden välissä sitten kuusimetsiä.
Sehän on sitten Kiinalaisille kuin kotona olisi. Pakotettu vapaa markkinatlous alkaa jylläämään Suomessa, seurataanpa tilannetta.