Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Ehdottomasti kannattaa ensiharvennukset tehdä itse, jos on kalustoakin jo olemassa. Tuppaa nuo firman ensiharvennukset olemaan niin rajujakin, että kai se on sit nopeutettua kiertoaikaa tavoittelevaa, mutta samalla laitetaan tukkiaihoita kuitukasaan. Kyllähän ensiharvennuksen jälkeen pitäisi olla pysyssä 800 – 1200 tukkiaihiota. Eihän yksittäinen mutka tee rungosta kuiturunkoa.
Vuorokausi nyt hierojalla käynnistä ja selkä on huomattavasti parempi, sai heti aamulla sukat jalkaan. Mutta kun hierotaan lihakset kunnolla auki, pitää huilata kunnolla ja itse olen pitänyt yleens parin päivän lepo jakson tuossa yhteydessä.
Vika oli poikkeuksellisesti useassa paikassa ja pahimmat jumit olivat yläselässä. Toki lonkankoukistajat rouhittiin mys auki, mutta ne eivät olleet niin jumissa kuin tuo yläselkä, jonka jäykkyys varmaan sitten kuormitti ristiselkää. Kyllähän tässä varman taustalla on tekemäni lihaskuntopiirit levytangon ja painojen kanssa, vaikka akuutti kriisi tulikin istua kyhjöttämisen jälkeen. Tuota välilevyn pullistumaa ei ole minulla, joskus on ollut niin tuskallisia selkäkipuja että olen sitä pelännyt, mutta aina on saanut kotikonsteilla tai hierojan avulla kivut pois.
Jos kivut eivät lähde hieronnallakaan, lääkäriin pitää tietysti mennä, pahan selkävaivan lisäksi syynä voi olla sisäelimen vaurio tai vaikkapa syöpä. Hyvä hieroja näkee varmasti välilevyn pullistuman jo kävelytyylistä.
Niin, pohjoisessa sopivilla aloilla tulee kaksijaksoinen ihan itsestään.
Juuri tuon kuusen istutuksen satsauksen takia tuntuu hölmöltä jättää koivun taimia taimikkoon. Ja usein kun noita sitten varhaisperkauksessa jätetään, ne kasvavat yli kuusen taimien, joka siis ei ole se tavoite. Parempi olisi kun koivut tulisivat varhaisperkauksen jälkeen, koivu kasvaisi sopivasti kuusen kiinni.
Se on tosiasia että koivu-kuusi metsä on tuottavin vaihtoehto, jos noista koivuista saa silläkeinolla sitä oksatonta ja täplätöntä viilutavaraa. Onko sitten viisainta hakea peräti sitä maksimi koivumäärää, että täpliä ei tule, vai onko viisain tyytyä vaikka 20% koivu sekoitukseen, sitä tässä kai on kyse. Kasvu lienee parempi kuin puhtaassa kuusikossa ja maan olosuhteetkin säilyvät jatkoa varten parempina.
Kyllähän meidän ammattilaisten pitäisi hyödyntää näitä mahdollisuuksia. Mutta puhtaan kusikon perustaminen rehevillä Etelä-Suomen pohjilla on niin paljon helpompi homma, kuin yrittää kasvattaa kuviolla vieripuina samaa vauhtia rauduskoivuja. Ja palstan myyminenkin on helpompaa, kun kuviot ovat selkeitä yhden puulajin kuvioita. Ei vaikeampi kasvatustapa mitään pipertämistä kuitenkaan ole, taloudellinen tulos voi olla parempi ja toteutus vaatii vai ymmärrystä puiden eri vaiheiden eri kasvunopeudesta, useinhan nuo ovat kaksijaksoisia, kun jätetään jo taimivaiheessa etukasvuisia koivuja.
Pohjois-Suomessa tuo hieskoivu-kuusikko kaksijaksoinen metsikkö tulee ilmaiseksi sopivilla pohjilla ja se on kannattava kasvatusasento, kun poistaa koivut 30 – 40 vuoden iässä hankinnalla.
Ilmeisesti noissa jättökoivujen kanssa käytetään pidennettyä kiertoaikaa ja ne kerätään päätehakkuun yhteydessä. Luontaisesti syntyvä turvekaknkaan kaksijaksoinen koivu-kuusi metsä tuntuu mielekkäämmältä, kuin tuo rehevien kivennäismaiden koivusekoitukset, joiden halitseminen vaatii enempi ymmärrystä kuin kelvollisen kuusikon kasvattaminen. En ole noita laatutyviä koskaan myynyt muutakuin muutamia pölkkyjä ison leimikon yhteydessä ja silloinkin menivät koivutukin hinnalla ~50 euroa / motti. Varmasti tuossa voi pärjätä paljon paremmin, kun on panostanut siihen että tuota tavaraa on tarjolla enempi ja voi sitten sitä hintaa vinguttaa. Minä en tuota ala yrittämään.
Koivun järeitä osia ei jalosteta kuin harvoilla paikkakunnilla, eikä markkinoita bulkki-tukille ole kuin tietyillä alueilla. Ainakin Keski ja Kaakkois osassa maata on koivun erikoistyvien ostajia ja jalostusta myös tuolle bulkkitavaralle.
En tiedä miten paljon noista kuusten seassa kasvatetuista koivuista tulee huippuaatua, jos hehtaarin kuviolle saa arviolta 10 mottia huipulaatua syntymään, ei jobbarit lähde niitä yksittäisenä eränä hakemaan, pitäisi olla vähintään nupikuorma noita laatutyviäkin, tai tietysti hyvät suhteet ostajan kanssa auttavat pienempien erienkin markkinoinnissa.
Tuo on mielenkiintoinen havainto, että koivu kuivattaa maastoa kuuselle sopivammaksi. Ilmeisesti sen takia noita mutkaisiakin koivuja on jätetty turvekankaille kuusten sekaan, minä kun ajattelin jo että homma on ollut täysin järjetöntä, mutta näin sitä taas huomaa olleensa vain tietämätön. Itse olen ajatellut että kuusillakin riittää kuivatukseen 100 motin puusto.
Ihan turha toitottaa, että hoitakaa taimikkonne. Ei ne hirvet suostu nälkään kuolemaan, jos kaikki taimikot hoidetaan niin että siellä on pelkkää havupuuta, hirvet syövät sitten kaikki havupuut. Alueellisesti hirviä on liikaa ja niitä pitää ampua silloin vähemmäksi.
Aikoinaan insinööriksi opiskellessa opetettiin, että hirvien takia taimikkoon voisi ajatella jätettäväksi varhaisperkauksessa enempi runkolukua ja lehtipuustoa, jolloin hirvillä olisi enemmän ruokaa ja tuhot olisivat lievempiä. Toki tiedostettiin, että hirvet viihtyvät kesäisin siellä missä on haapaa, pihlajaa ja vielä koivujakin mäntyjen seassa ja yksittäisen kuvion hoito onnistunee paremmin pitämällä lehtipuut poissa, mutta insinöörin pitää ajatella suurempaa kokonaisuutta ja silloin hirvien olemassa olo ja metsätalous pitää yrittää sovitella pitäjäkohtaisesti esim. Mhy:n alueella. Parempi sovittelu on pitää hirvien lukumäärä kestävänä ja taimikot hoitaa huippukasvuun jo varhaisperkauksessa.
Vasta kävin katsomassa palstaa, missä oli 10 hehtaaria reilut 2000 mäntyä / ha MT-pohjalla, puuston ikä 24 vuotta ja ensiharvennus kiireellinen, ppa 26 ja pituus ehkä 11 metriä. Puolet puista voi poistaa mutkien takia, mutta poistettavien puiden järeys on kuitenkin 80 litraa, suurimmat varmaan 200 litraisia susipuita. Tuossa kyllä tulee kakkosharvennuksessa jo tukkia, suorat susipuutkin voi säästää kakkosharvennukseen, jos ei ihan mahdottomia tursakkeita ole. Ei haittaa vaikka on MT-pohjalle tungettu mäntyä, kun suurilta tuhoilta on vältytty ja taimikonhoito on tehty, voi ensiharvennuksessa jättää kaikki suorat puut pystyyn ja kakkosharvennukseen pääsee reilun 10 vuoden odotuksella, joka olisi sitten laatuharvennuksen ohella tukkisavotta, missä voi jättää kaikki paraslaatuisimmat puut vielä kasvamaan.
Yksi asia mitä joutuu aina miettimään tapauskohtaisesti, ovat nuo tyvimutkat. Jos 2 metrin korkeudella on mutka ja siitä eteenpäin suoraa pötköä, niin kyllähän siinä on potentiaalia päätehakkuuseenkin, tietysti tuon mielellään poistaisi, mutta yksi tukkipätkä kakkosharvennuksessakin on ihan hyvä lisä. Tyveyksen voi laittaa kuitupinoon tai haloiksi. Eihän se pelkkä suoruus ole sitä laatua, suorat kasvussaan selkeästi jälkeenjääneet eivät välttämättä tuota yhtähyvin kuin tyviväärät muutoin hyvät valtapuut.
