Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Noista turilasmännyistä tulee vielä kakkosharvennuksessa kohtuulllista tukkia, päätehakkuussa oksat ovat jo lahoja ja tukin saanto on tapauskohtaista + että ne ovat olleet laadukkaampien mäntyjen kehityksen haittana. Tietystihän siinä aina riski piilee, että hieman kasvussa jälkeenjäänneellä on myös heikommin juuret maassa.
Parikymmentä myytävänä olevaa tilaa tulee tarkistettua vuosittain ja tyvilenkoja ja mutkia eri korkeuksilla on niin paljon että harvennuksien tukkisaannosta on turha haaveilla. Parilla omalla tilalla on useampi kuvio, missä voi laatuharvennuksella ottaa paksuoksaista tukkia pois, useimmin laatuharvennus taitaa olla itsestään selvää vikapuiden ja koivujen poistoa.
Metsävähennys on omistajakohtainen. Mutta en kyllä tiedä miten tuo sitten menee nykyisin, kun myy yhden tilan pois, jossa on käyttänyt metsävähennystä. Eli muutama vuosi sitten palstaa myytäessä huomioitiin tilan käytetty metsävähennys ja veroja sai maksaa sitten aika paljon kun myi huolellisesti hoidetun palstan eteenpäin. Uskoisin että tämä toimii edelleenkin näin, että käytetty metsävähennys huomioidaan tilakohtaisesti metsätilan myynnin yhteydessä?
Ainakin sytytystulppia ja kassaroita tunnutaan kehuvan. Harva kuitenkaan vaimoansa, ainakaan julkisesti kehuu.
Nyt on sissänajettu tuo Stihlin 470 ja en minä sitä pidä ongelmana että se ei kiihdy tuon paremmin. Jos terän pysäyttää kokonaan, niin ottaahan se aikansa että on leikkuukierroksilla, mutta eihän niitä kierroksia sinne tyhjäkäynnille pusikossa tarvitse laskeakaan. Ja eihän tämmöisellä metsänomistaja raivaajalla niin kiire koskaan olekaan. Täytyy kuitenkin tuo 2 vuoden takuuaika sahata vaan tällä, eiköhän sitä 40 hehtaaria erilaisia kuvioita tule läpi käveltyä ja lastentaudit jo siinä esille. Sen uskallan loppuun todeta, että metsänomistajan tärkein työkalu on raivaussaha.
Koivukuidun kanssa pärjää motomitassa. 10% enempi teki moto tavaraa, mitä todellisuudessa oli. Näki sen jo tehdessä ja kuskillakin oli halu tehdä motteja enempi. Firma otti kuitenkin omansa pois, tehdasmitta kontroloi jo tuollaiset heitot, ainakin näissä tapauksissa kun etu olisi isännän, tilitys tehtiin sitten tehdasmitan mukaan, oikeinhan se meni.
Talvehtimisalueella syövät kaikki jokatapauksessa. Vasoma-alueilla ruokailupaikoiksi valikoituu sitten taimikot, joissa on monipuolisesti syötävää. Hyvällä tuurilla vasoma-alueella välttää hirvituhot kokonaan, kun pitää pihlajan, haavan ja muutkin lehtipuut kurissa. Eihän tuo säännönmukaisesti noin mene, mutta ei ne hirvetkään syö mieluusti joka päivä samaa ruokaa ja tiheä taimikko tuo suojaakin niille. Itse jätän vain havupuita varhaisperkauksissa ja taimoikonhoidossa, mutta kun on noita ostopalstoja, niin kyllähän siellä on pakko jättää lehtipuu sekoitus, kun istutuksen jälkeen ei ole aina tehty mitään.
Tärkein ominaisuus taitaa olla tuo kiihtyvyys. Ei ole mielekästä että pitää ottaa ennakkoa kaasuvivun kanssa, tapahtumat pitää olla reaaliaikaisia.
Pitäisiköhän raivaussaha testeissä mitatakin sahan kiihtyvyyttä. Jos tehdään varhaisperkaukset ajallaan ja taimikonhoidot ajallaan, eli toimitaan lähes pelkästään alle 7 cm:n kantoläpimittojen kanssa, kilowatti määrä ei ole niin ratkaiseva kuin se kauanko menee tyhjäkäynnistä leikkuuteholle kiihtyessä.
Onhan noissa yhdistyksissäkin suuria eroja. Voihan olla että yhdistyksellä on jollekin puutavaraerälle parhaat hinnat, onhan niillä Pohjoisessa toimituksia Ruotsiin ja tietysti tämä energiapuu sektori luo mahdollisuuksia. Vielä kun saisivat sahojen kanssa toimitussopimuksia, alettaisiin lähestymään aitoa kilpailua puukaupassa, kun yhdistys voisi hoitaa koko leimikon puut omilla suorilla sopimuksilla. Mutta Suomen hallitushan ei kilpailutilannetta puukauppaan halua, isoimpien toimijoiden on saatava päättää miten paletti pyörii ja niiden menestymisen eteen tehdään kaikki voitava.
Taimkon perustaminen hoitoineen on niin kallis kokonaisuus vieraalla teetettynä, että on hyvä jos siinä olisi sellainen kilpailutilanne ettei hinnoissa olisi enää löysiä. Ei se ole kenenkään etu että taimokot jäävät hoitamatta.
Vanhassa 245 rx:ssä kaasuvaijerin kireys muuttuu kun se ei kulje tuon kahvan alapuolella rungossa olevan kiinnikeen kautta. Yhtenä päivänä ihmettelin että mikä tuli sahaan kun ei ota täysiä kierroksia. Avasin kopan ja kääntelin kahvasta kaasuvipua, kaasuläppä ei auennut kokonaan. Sitten hokasin että vaijeri ei etupäässä tehnyt enää sitä mutkaa kiinnikkeen kautta, vaijeri kiinnikeeseen ja läppä alkoi taas aueta kokonaan. Ehkä tuo vaijeri on jo venynytkin, saha jo 13 vuotta vanha, eikä muuta ole vaihdettu kuin tulppia ja teriä ja kytkimen jousia.
