Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Halvan raaka-aineen perässä tulevat. Saa nähdä riittääkö se.
Täällä palstalla aiemminkin jo esittelin, miten Suolahden höyläämö sahasi Keski-Suomessa noita laatutyviä omiin jatkojalostuksiin. Ja että sitten isommat sahat tuottivat lajittelemalla oman tuotantonsa höyläämön tarvitsemat tuotteet halvemmalla ja niin Suolahden höyläämö lopetti oman sahansa. Laatutyvet tulevat puukaupassa muiden tukkien kanssa samalla hinnalla ja sahalla ne erotelleen napin painalluksella puusepän laaduksi. Ihan höpö juttuja, että joku tosiaan maksaisi tuplahintaa suuremmista määristä laatutyviä, kun siihen ei ole mitään tarvetta. Toki joku pieni toimija voi nuppikuorman jossain Pohjanmaalla vielä 100 euroa / motti ostaa.
Samaa tuossa just kävelylenkillä pohdin, että ensiharvennuksilla pitää ottaa sitten reilummin tavaraa ja korkeintaan yksi väljennys sen jälkeen. Nythän on kannattanut yrittää mahdollisimman monta runkoa tukiksi, mutta jatkossa hieman pienenmpi runkomäärä järeämmiksi tukeiksi. Ihan järkeväähän tämä kehitys sahojenkin kannalta on, mutta metsätalouden harjoittajalla viivan alle vaan jää vähemmän, jos ei kuitupuulle tule lisää hintaa.
Mikä on järkevä tapa asettaa leimikolle hinta, kun ne ratkaisevat leimikon hinnoittelu tekijät eivät näy siellä tietokoneella. Metsässä tepastelu ei taida olla nykypäivä pienillä leimikoilla ja kaikille leimikoille maksettava keskihinta on ihan perseestä. Minusta tuntuu että leimikkotekijöiden mittaaminen on helpointa sillä motolla. Ehkä jotkut kriteerit pitää olla, että ei vedetä pärstäkertoimella tms noita yksikköhintoja.
Harvennuksella tuossa häviäisi huolella. Nythän ainakin Keski-Suomen korkeudella 24 cm rinnankorkeudelta olevasta puusta raapaisee 2 tukkia ja 19 cmrinnankorkeudelta olevasta yhden ja tätä koko luokkaahan se harvennuspuusto on. Eli 18 cm:n latvaläpimitalla tukkipuun tuotos vähintäänkin puolittuu harvennuksilla.
Parastahan se olisi kun eurot olisivat kaupantekohetkellä suurinpiirtein selvillä. Mutta voisihan sen ajatella niinkin että leimikkotekijät ovat mitattavia asioita, jotka muodostavat puutavaralajien lopulisen hinnan. Ja jos osa toimijoista kertoo yksikköhinnat ennen kaupantekoa ja osa käyttää tätä Stora Enson mallia, niin siinähän on vara valita.
Miten hyvin ilmakuvista selviää poistuman litrakoko tai ennakkoraivauksen tarve?
