Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Laatu on huonontunut, puhutaanko taas hirvistä ja myyristä :).
Pylväskokoisen männyn kasvulle ei olisi ollut juuri mitään hyötyä noiden pienempien puiden poistolla. Tuossa ei tarvi tulla kuin 600 tukkia jäljellejäävästä puustosta niin homma kannattaa hieman kalliimmalla korjuullakin. Ja mikäs sen mukavempaa kun tehdä tiliä oman järjen käytöllä. Firmahan olisi tietysti mieluusti hakannut aukoksi ja esim. mulla tuollainen kuvio jätettiin aikoinaan konemiesten toimesta kokonaan hakkaamatta, ehkä se olisi mennytkin lakirajoille silloin nythän nuo lakirajat ovat tulleet vastaan ja oman järjen käyttökin on nykyisin sallittu.
Taitaa olla jo elämäntapa jo aika vaatimatonta. Oma isoäiti oli lottana ja kohta on 100 mittarissa, niin mies kuoli jo 20-vuotta sitten.
Mutta aiheeseen. Nyt on varmaankin 4. kerta kun ajattelin tehdä viimeisen kerran kemera-pystykarsintaa, eli laki muuttuu keväällä. Tämmöistä tämä on ollut kun Eu:n rattaissa ei ole nuo Kemerauudistukset edenneet. Mikähän tämän byrokratian lasku tästä vähäpätöisten tukien kohdentamisesta onkaan. Ei se ihme että Amerikan puolella naureskelevat että Eurooppalaiset ovat kaivanneet itselleen kuoppaa.
Stihlin laippa on jotenkin heiveröinen, vääntyy ihan vahingossa. Siinä yksi syy ostaa halvempi laippa joka kestää vielä hieman paremmin. Kyllähän näiden sahojen keveys tekee työstä mielekkäämpää, vaikka se teho joskus tuntuu liian pieneltä. Enempi kun tulee tukkia niin sitten isompaa rautaa tyvelle.
Okei, sori. Vissiin vanhaa terminologiaa. Laadun huomioivaa harsintaa tai poimintaa tai yläharvennusta, mutta kuitenkin niin että tarkoituksena optimoida tukkipuunsaantia / saada parasta tuottoa KIERTOAJALLA.
Ilmeisesti Vuokilan kirjasta tuo harsinta termi, vai mistähän lie jäänyt, enkä nyt allekirjoita että se olisi väärä termi. Määrämittaharsintahan oli se metsien hävitys menetelmä, missä otettiin vain kaikki mistä tuli ainespuuta eikä huomioitu jäävää puustoa ollenkaan. Laadun huomioiva harsinta voi olla sitten vaikka laatuharvennus. Nämä menee jo omassa päässäkin sekaisin, kirjoittaa miten päin vain :).
Tein viimeisen harvennuksen ms200:lla, 9 mottia päivässä tuli 2-harvennuksella. Eihän se mikään ihmeellinen meriitti ole, mutta kun päivässä sahasin 8 tankillista niin reilu motti / tankki on minusta aika hyvin, kun tankki on ehkä puolet ison huskun tankista. Noita stihlin laippoja ja ketjuja on ihan turha käyttää, siihen käy moni muukin halvempi laippa ketju yhdistelmä ja hyvin kulkee. Se huonohan tässä on että ms200 ei enää saa vissiin mistään. No ehkä tuo uusi 201 tietokoneohjattuna on sitten seuraava oikeasti hyvä kevyt saha. Jossain vaiheessa kirosinkin jo tuon ms200 sahan, kun tankillinen kestää niin vähän aikaa. Mutta se on tietysti vähän palstakohtaista miten tuo tankin pienuus vaikuttaa.
Kertokaa kokemuksia siitä uudesta 201:stä, ehkä vertailu ms200 – tietokoneohjattu 201 olisi mulle mielenkiintoisin juttu.
Kukas tässä on väittänyt että hoitamattomista metsistä voisi harsimalla tehdä paremman tilin? Tottakai pitää ensin tehdä taimikonhoito ja ensiharvennus, että on ne 1000 – 1200 runkoa, joista kaikista tehdään tukkia, ei alaharventamalla 2-harvennuksessa kuitua. Ja joku fiksu voi OMT:llä istuttaa suoraan 1300 kuusta niin ei tarvi muuta kuin sen yhden tukki harvennuksen. Älä syötä minun sanomaksi että jatkuvallakasvatuksella tehdään tiliä, kun en ole niin sanonut.
Hankalaksi menee tämä siirtymä aika. Pitää tehdä nyt heti lumien sulettua kemerat mitä kerkiää ja tehdä vanhan lain puitteissa hakemus.
Tuostahan on ollut puhetta että Metsään.fi palvelun kautta voisi noita kemerahakemuksia ehkä ruveta tekemään, tulisihan sitten enempi käyttöä sille palvelulle, on kuitenkin maksanut valtiolle ja maksaa tuon ylläpito ja palveluhan on nyt sitten ilmainen metsänomistajalle.. Voi kun nuokin rahat olisi säästetty aikoinaan vaikka sotaveteraaneille.
