Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä se yläharvennus tyylinen laatuharvennus tukkipuu vaiheessa, eli harsintaharvennus voi antaa kiertoajalle paremman tuoton, vaikka harvennustukin hinta olisikin 10 euroa pienempi kuin päätehakkuu tukin. Noillahan sitä päätehakkuuta ei taida tulla ihan heti ja taitaa olla aika systemaattista tukkipuiden poistamista, kun tilaa tarvitaan uusille tukkipuille, eli olisiko lähempänä määrämittaharsintaa. Karun näköisiä nuo leimikot varmaan ovat, mutta jonkinlainen puusto näkyy sitten ainakin lentokoneesta. Ei ole sitä Erkki Lähteen ihannoimaa tapaa, että tavoitteena on 20 ppa:n metsä ja poimintahakkuuta suoritetaan siltä pohjalta että miellyttävä maisemakin säilyy.
Metsää on jo kohta 40 000 hehtaaria rahaston hallussa. Rahasto on hankkinut metsätiloja alueilta, joissa talvikorjuu useinmiten onnistuu. Ja tilat ovat isoja.
Tuossa taisivat jättää mahdollisuuden käyttää myös maanmuokkausta ja istutusta, eli ei ihan hörhöilyä kuitenkaan, tuskin odottavat OMT-pohjien pioneeripuulajien kasvattamista isoilla kuvioilla, MT-pohjilla voi jo odottaakin, ostopalveluja on kuitenkin kaikki hoitotyöt. Ammattimiesten käsissä tuon rahaston metsien hoito, en epäile etteikö suurin osa kuvioista onnistu tyydyttävästi. Onhan siinä riskinsä, mutta jos tuolla konstilla saadaan metsiä tehokkaasti jatkuvan kasvatuksen kokeilualueeksi ja puuta teollisuuden käytöön, niin mikäpä siinä.
Itsellä kyllä tullut ajatukseksi että tuossa pitäisi olla oma hakkuukone ketju, mutta ilmeisesti homma ei ihan heti ole niin isollaan. Korjuun valvonta on tärkeä osa, kun on palvelusopimus ja pystykauppaa, teollisuus tarvitsee kuitua ja rahasto haluaa myydä tukkia vaikeasti korjattavilta harvennuksilta. Mutta ammattilaisten käsissä tuokin varmaan saadaan toimimaan.
Kannattavuus riippuu ihan siitä, millä hinnalla saavat noita palstoja ostettua ja saavatko rahaa käyttöön niin että tulee jonkinlainen mittakaava etu. Yleensä nuo isommat palstat ovat suhteessa hieman edullisempia ja isoja puukauppoja tai toimitussopimuksia tehtäessä pärjää paremmin. Ja jos ostetaan etupäässä 03-04 kehitysluokan palstoja puuston hinnalla, niin eikös tuo sitten meinaa sitä että sieltä hakataan tukkia heti ja paljon, eikä uudistamiskuluja tule. Ja 15 vuoden päästä hakkuussa saadaan palstan hinta kuitattua jo kirkkaasti. Tässä vaiheessa voidaan sitten jo miettiä, kannattaako joku kuvio ehkä avohakata, muokata ja istuttaa vai jatketaanko koko palstan käsittelyä jatkuvan kasvatuksen periaatteella.
Sehän on selvä että palstan arvo on 15 vuoden päästä tosi alhaalla, mutta rahoilla on jo ostettu uusi palsta, jos oletuksena on että rahastoon etupäässä tulee lisää rahaa. Ei tämän ihan äkkiä pitäisi konkurssiin mennä ammattilaisten käsissä.
Jokaisella eu-valtiolla on oikeus 3 hankkeen osalta ner300-tukeen. Ner300-tuki taitaa olla suoraa avustusta 15% hankkeen toteutumiskuluista, tai jotain sinne päin. Jos oikein fiksuja ollaan, ei halpoja projekteja oteta mukaan hakemuksien piiriin, vaan tehdään näitä puolentoista miljardin biolaitoksia ja otetaan reilut 200 miljoonaa ner-tukea per laitos.
Esimerkkinä Asikkalassa oleva OMT pohja. Motti-ohjelmalla 4% korolla viljelyketjulla 1300 kuusentainta, sekä yhdellä yläharvennuksella ja päätehakkuulla saadaan nettotulojen nykyarvoksi 2500 euroa, laskelmassa käytetty ohjelman antamia kustannuksia ja puunhntoja. Ja Asikkalan lämpösumma on 1300. Ja kuten tiedetään Motti-ohjelma ei ainakaan ennusta puustonkasvua yläkanttiin. 6% korkovaatimuksella OMT-pohjan arvoksi jäisi 340 euroa. Ehkä itse tekemällä kaikki hoitotyöt tuohon 6 % korkoon pääsisi käyvällä maapohjan arvollakin.
Ei reheviä pohjia myydä alle 1000 euron hinnoilla. 350 euroa taitaa olla usein OMT-pohjalle annettu arvo metsätilakauppojen tila-arvioissa. Kauppa tehdään sitten kuitenkin usein selkeästi arvioita korkeammalla hinnalla. Minä ostan 50 kilometrin säteeltä kaikki OMT-pohjat 350 euron hinnalla + puuston arvolla mitä myynnissä on, koska se tuottaisi mulle pitkässä juoksussa 6% korkoa, ei onnistu kun tarjoukset menee ihan eri tasoilla.
Toisaalta, mitä rehevämpi pohja, sitä nopeammin reunapuut kasvavat nuo ajourat umpeen. Mutta kyllä sen 3 euroa voi hyvillä mielin laskea lisähintaa noille kapeille vehkeille, jotka eivät tee juurivaurioita. Kun itse noilla (mönkijä,kelkka) sen 10 mottia päivässä tuo tienvarteen niin 100 euroa on se ajon verovapaa työn hinta ja harrasteluahan se vain on ja omassa metsässä puuhastelua. Ja totuus on se että riski korjuuvaurioihin on ihan olematon verrattuna ajokoneen rymistelyyn.
En kehota ketään hankkimaan kalustoa puutavaran ajoon, mutta ihan vain laskuharjoituksien tueksi oman kaluston hyödyntäminen / ostettu ajo.
Niinpä, lepikolle hyvä pohja on OMT. Jos unohdetaan se että OMT-pohjan paljaan maan käypä arvo on vähintään 2500 eur/ha, niin varmaan sitten kannattaa kasvattaa mitä sattuu tulemaan. Markkinat kuitenkin hinnoittelevat OMT-aukon sen tuottokyvyn mukaan ja se pitäisi Pukkalankin huomioida laskelmissaan. Eihän se voi olla niin että kun päätetään siirtyä jatkuvaan kasvatukseen, muuttuukin metsämaan arvo nollaksi. Kannattaa mieluummin myydä nuo OMT-pohjat, kuin kasvatella leppää.
Pääoman tuottoprosentti jatkuvassa kasvatuksessa pienaukkoja käyttäen saadaan korkeaksi nimenomaan paljaan maan arvon alhaisella hinnalla, jos OMT-pohjalle laskettaisiin paljaan maan arvoksi vaikka 2500 eur / ha, korkotuotto jäisi 2% tietämiin kun kasvatetaan ensin verhopuut ja sen alle odotetaan kuusettumista. Jaksollisessa kasvatuksessa paljaan maan arvon voi laskea markkinoiden mukaisesti korkeammaksi ja päästän vielä MT-OMT pohjilla hyväksyttävään korkotuottoon 3 – 5%.
Saako joku ostettua MT-OMT pohjia alle 1000 euron hinnalla. Siitä tässä vain on kyse että laskentoja ei yleensäkään tehdä markkinoiden mukaan. Markkinat hinnoittelevat metsätilat 4% korkotuotolle, jolloin paljaan maan arvot rehevillä pohjilla ovat korkeammat kuin mitä laskelmissa käytetään.
