Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän se Reijo nosta uusia kanteita kun tämä case on ohi- Ainakin sellaista juttua kirjoitteli tuolla korruption vastaisilla sivuilla.
Nähtäväksi jää oisko tuossa taukoa oikeustapauksissa että osuuskunta ehtisi hakea tarvitsemansa tuet eulta.
Minä kyllä uskon että asia on noin kuin Reijo sanoo, eu-tukia ei Suomen toimintoihin tule. Nähtäväksi vaan jää, tehdänkö tuo Äänekoski kuitenkin ilman tukia. Voihan tuo kartellioikeudenkäynti olla myös aika nopea.
EU asiantuntijoille sekä oikeusoppineille negatiiviset NER300 tukipäätökset eivät tulleet yllätyksenä. EU tukien hakukriteerit ovat tarkat. Hakijayhtiöllä ei saa olla esimerkiksi keskeneräisiä oikeusprosesseja koskien taloudellisia ristiriitoja EU jäsenvaltion / valtioiden kesken. Koska Suomen valtion omistamalla Metsähallituksella on pääomaltaan 157 miljoonan arvoinen keskeneräinen kartellikorvausvaadeprosessi vireillä Helsingin Käräjäoikeudessa, Stora Enso, Metsäliitto ja UPM-Kymmene ovat näin ollen EU tukien osalta hakukelvottomia. Myös keskeneräinen korvausvaadeprosessi yli neljänkymmenen kunnan ja kaupungin sekä liki tuhannen yksityisen metsänomistajan nostamien kanteiden osalta (n. 70 miljoonaa euroa) rikkoo EU tukea hakevalta toimijalta edellytettävää yleistä nuhteettomuutta. Ikäänkuin vahvistuksena edelliseen, ainoastaan Vapo irtaannuttuaan yhteistyöstä Metsä Groupin kanssa, sai liki 90 miljoonan euron NER300 tuen.
Nyt evätyt EU tuet (TEM arvio 800 miljoonaa euroa) ovat kustannusvaikutukseltaan moninkertaiset verrattuna raakapuukartellin kokonaiskorvausvaateisiin (227 miljoonaa euroa) verrattuna. Menetykset voidaan mitata paitsi euromääräisesti, niin myös tuhansissa miestyövuosissa sekä varsinkin loittonemana Kioton ja Dohan ympäristövelvotteissa. Pitkittyessään raakapuukartelliprosessi jättää Suomen kauaksi jälkeen eurooppalaisista kilpailijamaista bioenergian kehittämisen osalta.
EU asiantuntijoille sekä oikeusoppineille negatiiviset NER300 tukipäätökset eivät tulleet yllätyksenä. EU tukien hakukriteerit ovat tarkat. Hakijayhtiöllä ei saa olla esimerkiksi keskeneräisiä oikeusprosesseja koskien taloudellisia ristiriitoja EU jäsenvaltion / valtioiden kesken. Koska Suomen valtion omistamalla Metsähallituksella on pääomaltaan 157 miljoonan arvoinen keskeneräinen kartellikorvausvaadeprosessi vireillä Helsingin Käräjäoikeudessa, Stora Enso, Metsäliitto ja UPM-Kymmene ovat näin ollen EU tukien osalta hakukelvottomia. Myös keskeneräinen korvausvaadeprosessi yli neljänkymmenen kunnan ja kaupungin sekä liki tuhannen yksityisen metsänomistajan nostamien kanteiden osalta (n. 70 miljoonaa euroa) rikkoo EU tukea hakevalta toimijalta edellytettävää yleistä nuhteettomuutta. Ikäänkuin vahvistuksena edelliseen, ainoastaan Vapo irtaannuttuaan yhteistyöstä Metsä Groupin kanssa, sai liki 90 miljoonan euron NER300 tuen.
Nyt evätyt EU tuet (TEM arvio 800 miljoonaa euroa) ovat kustannusvaikutukseltaan moninkertaiset verrattuna raakapuukartellin kokonaiskorvausvaateisiin (227 miljoonaa euroa) verrattuna. Menetykset voidaan mitata paitsi euromääräisesti, niin myös tuhansissa miestyövuosissa sekä varsinkin loittonemana Kioton ja Dohan ympäristövelvotteissa. Pitkittyessään raakapuukartelliprosessi jättää Suomen kauaksi jälkeen eurooppalaisista kilpailijamaista bioenergian kehittämisen osalta.
Hieskoivu kasvaa parhaiten motteja tiheänä. 50 vuotta kun kasvattaa niin avohakkuu on ajankohtainen, luulisi paremmin kannattavan hakkuukin. Tuet aikaansaavat usein turhaa saapastelua ja kannattamattomia toimia, aidot metsätaloudenharjottajatkin joutuvat huomioimaan tukia, pohtiessaan kannattavinta toimenpidettä ja sitten järkevin vaihtoehto jää tekemättä, mutta tuen avulla euroja kilahtaa enempi. Tuet saattavat ohjata fiksullakin joissain tapauksissa noihin 40 litran hakkuisiin mikä ei sitten loppuviimeksi olekaan kenenkään etu kun jälkeä katsoo.
Minullekin tällä metsaan.fi palvelulla on lähinnä viihdearvo taloudellisessa päätöksenteossa. Jos kasvut ja tukkiosuudet eivät lähtötiedoissa pidä paikkansa niin pieleen menee pahasti toimenpiteiden ajankohdan arpominen. Kyllähän tuosta on hyvä katsoa kuviot kartalla, jos puhelimessa vaikka ostomiehen kanssa esittelee leimikoa, mutta tuossakin vaiheessa on paras kertoa mitä siellä metsässä oikeasti on.
Yhdellä etämetsänomistajalla oli merkittynä yksi hakkuuehdotus, siemenpuuhakkuu. Kertymästä tukkipuuta 30 mottia, ihmettelin kun alue oli toista hehtaaria. Kävin mittaamassa ja kyllä siellä yli sata mottia tukkia tulee vaikka jättää muutaman siemenpuunkin.
No itsellä taas yhdessä hakkuuehdotuksessa oli just toisinpäin, tukkia oli merkitty lähes tuplaten. Eli keskimäärinhän tämä saattaa olla kohdillaan.
Sattuuhan näitä virheitä, mutta näiden tietojen perusteella voi nyt tehdä myös puukauppasopimukset puukaupoissa. Kätevää on, ei tarvi enää tietää mitään kun kaikki on kännykän ruudulla.
