Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
En ymmärrä Anton kommenttiasi. Kerronpa hieman tapauksesta tarkemmin. Näin kun myyrät kiipesivät puuhun, näin kun ne olivat siellä kuivankankaan jäkälikössä.
Mitäkö tein, juttelin metsästäjien kanssa ja inttivät että ei ole totta koko homma, väittivät että kanalinnut ovat kuorineet männyt. No kun tiesin asian ja suorastaan vittuiltiin niin minä purin sopimuksen ko. tilan pienpetojen metsästyksestä. Tuolla asustaa nyt näätä ainakin, kettua ei ole, joskus ne semmoista ylpeänä roikottivat, mulle nuo syy seuraus suhteet ovat kyllä selviä.
Harmi kun tuo linkki ei näkynyt toimivan, minusta siinä oli hyviä liikkeitä, joita on helppo tehdä ja opaskin ihan ok. No tuossa alempana uusi yritys.. ja sitten se linkki katkeaa.
Mä käyn nyt talvella 2 kertaa viikossa punttisalilla tekemässä puolentoista tunnin treenin ja 2 kertaa hiihtämässä parin tunnin lenkin ja sitten on semmoinen puolentoista tunnin saliharjoitus hyppyineen ja juoksuineen nuorten kanssa. Maksimivoima on se mitä yritän vähän kehittää varovasti, kun ei ole koskaan sitä tullut tehtyä ja muutoin yritän vaan pysyä notkeana ja pitää kuntoa yllä. On se helpompi sitten taas lähteä tositoimiin kun ei jää laakereille makaamaan.
Myyrät söivät jopa kuivankankaan siemenpuualueen taimet. Ne levisivät pitkin metsiä kuin Jokisen eväät ja ihan kaikki kävi. Kiipesivät 3 metrin korkeuteen kuorimaan männyn latvuksia. Söivät kuitupuukasojen pohjimmaiset puut kuorettomiksi. Kuusen taimetkin kelpasi. Niitä oli vissiin vähän liikaa silloin, mikä vuosi se nyt oli?
Ostavat varmaan Venäjältä nyt enempi tuota puuta kuin koskaan, rannikon laitokset ja rajan pinnassa olevat laitokset varmaan eivät muuta käyttäisikään jos vain saisivat tarpeeksi tuolta Venäjältä tuota raaka-ainetta. Ovat kuitenkin varmaan vähän epävarmempia toimituksia ja tukkiahan tuolta ei juuri tuoda. Uskoisin että tuolla kuitupuun tuonnilla on kuitenkin vaikutusta puun hintaan, eli että nousua ei paljon tule. Venäjän puu on ollut aiemmin jopa kalliimpaa kuin kotimainen ja sitä on silti tuotu laivoilla ja junilla ja autoilla.
Kasvutappiotahan ne aukot tekevät, mutta jos ne ovat aarin tai pari niin ei se tappio vielä kummoinen ole, ajouristakin tulee kasvutappioita. Jos niitä parin aarin aukkoja on hehtaarilla vaikka 5 kpl, niin ala kokeilemaan sitä jatkuvaakasvatusta tuolla kuviolla, sehän on laillinen kasvatusmenetelmä ja sinulla on siihen kovasti haluja. Heti kun pienen aukon vieressä on 2 tukin tukkipuita, suurennat aukkoa poistamalla tukkipuut. Ei sitä jatkuvaakasvausta liika ole vielä kokeiltu.
Jaksollisessa kasvatuksessa yksittäiset tuulenkaadot tuovat sitä tarvittavaa lahopuuta, muutamia tuulenkaatoja ei pidä lähteä rassaamaan juurivauroita tehden palstalta, ne ovat osa luonnon monimuotoisuutta. Jos metsänomistaja on sertifioinut metsänsä, niin se edellyttää vastuullista toimintaa, myös luonnon monimuotoisuuden ylläpito on metsänomistajan velvollisuus. Jos tuulenkaatoja on 10 mottia, metsänomistajan pitää huolehtia ne metsästä pois, ettei aiheuta ötökkätuhoja laajemmalle alueelle.
Tämä monimuotoisuuden ylläpito on halpaa silloin kun luonto sen järjestää ystävällisesti pienin vaurioin. Me tehometsänomistajat jätämme nuo muutamat tuulenkaadot usein metsään, joita vihreä kaupunkilais naapuri käy sitten oikein vartavasten ihmettelemässä, että eikö nuo kannata korjata polttopuuksi. Meinaa hymyilyttää kun saa sanoa että luonto on pääänyt hoitaa asian noin, annetaan nyt olla. 250 euron vuotuinen tuotto OMT:llä sisältää myös muutamia tuulenkaatoja.
Ehkä niillä on niitä talviharvennuksia jo liikaa ja Etelän talvet kun ovat tämmöisiä, ettei ole routaa ollenkaan, niin ei niitä keritä tekemäänkään. Kyllä Suorittavan toteamus siitä että leimikot pitää laittaa hyvään kuntoon pitää hyvin paikkansa, en nyt väitä että teillä on huonot leimikot, mutta kun niiden huonojen talvileimikkojen teossa tärväytyy sitä aikaa paljon enempi.
Aika paljon taidetaan nyt tehdä myös noita linjojen varsien hakkuita, se syö kalustoa ja sieltä tulee jonkinverran kuitupuuta myös.
Metsänhoitoon investoiminen on sijoittamista, se tuottaa omistajalle. Jos ei investoi hoitoon, tuotto on pienempi, toisaalta sidottu pääomakin on pienempi. Myrskyn kaataessa kaikki puut, sijoitus on ollut kannattamaton, riski eskaloituu, sijoittamiseen liittyy aina riski. Timppa on hoitanut riskit vakuuttamalla ja se toimii ainakin jaksollisen kasvatuksen palstoilla, jatkuvankasvatuksen palstojen vakuutuksista viellä väännetään, ovatko lahot itseaiheutettuja tuhoja.
Jos paljaan maan arvo on nyt 1000 – 3500 euroa / ha, niin jonkinlaista tuottoa tuolta tietysti täysijärkinen ihminen odottaa. Muokkauksen ja taimien hinta hehtaarille on 600 euron lisäsijoitus, jos taimivaiheessa tekee kaiken muun itse, metsätalouden tuotto on 4 – 6 % ja sijoitettu pääoma 1600 – 4100. Jos mitään ei tehdä niin silti tuo sijoitettu pääoma on 1000 – 3500 ja mitä suurempi tuo sijoitettu pääoma, sitä heikommin onnistuu biologisista syistä luontainen uudistuminen. Nyt kun korot pysyvät tuolla alhaalla, sijoitustuotto metsämaallekin voidaan laskea hieman pienemmillä korkovaatimuksilla, jolloin paljaanmaan arvo nousee laskelmassa entisestään.
Montako vuotta kannattaa katsella myrskytuho aluetta vajaatuottoisena OMT pohjalla ja odottaa että sinne tulee koivua tms. OMT-pohja tuottaa 250 euroa / vuosi viljellen, 5 vuoden odotus tekee lisätappiota 1250 euroa ja voin kertoa vajaatuottoinen metsä siitä tulee luonnon toimesta. Sama on Etelä-Suomen MT-pohjilla, ei sitä luonnon uudistamista kannata odotella, jokainen odotettu vuosi tuo 150 euron tappion, jos ei merkkejä luontaisesta uudistumisesta ole.
Ensin otetaan kasvutappiot siitä, että kaikki kuviot ovat yhtäaikaa käsittelyssä, sitten harvennetaan liian harvaksi ja otetaan juurivuriot ja kolhut, lisää kasvutappioita. Jos on riuska mies ja aikaa tähän mesänhoitoon, niin kyllä ensiharvennuksia voi ihan kannattavasti tehdä omilla vehkeillä, varsinkin jos niitä vehkeitä jo on pihan perällä. On toki järkevää että sitten kun isoja koneita tuodaan, että mottejakin sitten lähtee vähintään 300. Jos palstan pinta-ala on alle 10 ha, niin kyllä siinä tietysti korjuun takia joutuu joustamaan kasvuissa, että järkevän leimikon saa aikaiseksi. Pitää se kuitenkin metsänomistajalla joku järki noiden koneketjujen palvomisessakin olla.
Isot kuviot ovat ostajille mieleen, niissä koneisiin liittyvät siirtokustannukset eivät näyttele niin suurta osaa.
Minäkin olen täydennysistuttanut pikkuaukkoja, joita on tullut tehtyä ihan tarkoituksella. Metsä on ollut niin eri-ikäisrakenteinen, tai ollut yksittäinen selvästi rehevämpi kohta vajaapuustoisena, 0,1 ha:n OMT alaltakin roskapuut pois ja jalostetut kuuset kuokalla tilalle. Kuitenkaan tuohon eri-ikäisrakenteisuuteen ei minun näkemykseni mukaan kannata pyrkiä, siitähän tässä on puhuttu.
Omatoimisuutta vaatii juuri noiden pienten kuvioiden oikea-aikainen hoitaminen, se on pipertelyä, toki parhaan tuoton (ainakin teoriassa) saa kun käsittelee agressiivisesti ja ennenkaikkea omatoimisesti kaikki alueet mahdollisimman hyvään kasvuun. Kun on niitä suuria hyviä kuvioita hakkuuseen, nämä pienetkin tulee hoidettua samoilla koneilla ja samoilla kustannuksilla. Mutta jos on sitä ennakkoraivaamatonta harvennusta 10 hehtaaria niin eihän sitä taideta ihan normitaksoilla enää nykyisin ostaa.
