Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Eikös nuo ole fsc-sertifikaatin lukuja, suojeluala ja peitteellinen kasvatus. Metsäfirmat yrittävät korvata Venäjän fsc-puuta, Euroopassa olisi nyt mahdollisuus kiertotalouden kartonkituotteilla yms, mutta kyljessä pitää lukea fsc. Kiinaan ei juuri tuotteita nyt viedä ja koneet käy puoliteholla, samalla kun Euroopassa olisi tuotteille kysyntää.
Lampaiden hoitoa on jonkunverran harjoitettu. Tuohon nuo peltoheitot ja heinettyneet lanssit kävisi ja sehän tarjoaa niitä tuloja maaseudulle, no ehkä monimuotoisuuteen liittyvän mahdollisen tuen kautta. Matkailun kannaltakin olisi hyvä, kun lampaat lyhentävät heinokot viihtyisiksi.
Matkailu teemaan liittyen olisi upeaa järjestää talvinen hakkuutyömaa, jossa puutavaran kuljetus suoritettaisiin hevosella lumisessa jatkuvan kasvatuksen kuusikossa. Uskoisin että johonkin tämänsuuntaiseen tehokkuuteen löytyy tukea eu:n lisäksi myös kuntataloudesta. Tässä yhteydessä tehokkuus tarkoittaa sitä, että biodiversiteetin hallittu vähäinen käyttö ja matkailu rinnakkain, tuottavat monipuolisesti ja lisäksi monipuolistavat matkailutarjontaa, tarjoten henkisesti palauttavaa liikuntaa historiallisesti unholaan jäänneessä työssä.
Ei noilla spekseillä lisätä muuta kuin sivuvirtojen jalostusta ja kierrätystä, hakkuiden määrää mieluummin rajoitetaan. Meillä varmaan joku sellutehdas suljetaan ja kannattavasti kierrätys tehdään jossain, missä kulutustakin on enempi. Hollantilaiset opettelevat jatkossa istuttamaan puita ja Suomessa pyritään jatkuvaan kasvatukseen.
Tuossa uudessa ekonomiassa on kiertotalous ensimmäisenä. Tarkoitus on että aiemmat biodiversiteetti tavoitteet toteutuu, jossa mm. 30% metsäalasta on suojeltu. Ohjelma sisältää kuitenkin tavoitteena maa- ja metsätalouden vaurastuttamisen, uusien toimialojen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kautta. Eikös tuo metso-ohjeman lisätuki kuulu tähän uuteen ohjelmaan. Se mitä nanosellujen yms näpertelyn osalta tulee tapahtumaan, ei varmaan puuntuottajan taloudessa näy?
Jos otsikko on ollut, että Metsäkeskus ehdottaa avohakkuita, niin tuo on varmasti totta. Metsäkeskus ehdottaa kyllä myös poimintahakkuita ja pienaukko hakkuita, ehkä jopa liian ahnaasti. Itseasiassa kiinnostaisi tietää, miten Metsäkeskus päätyy ehdottamaan erilaisia hakkuita. Perustuuko ohjeistus tietokoneen tekemään valintaan parametreillä, joita vaihdellaan muun kuin metsänomistajan taloudellisen edun mukaan. Liekö metsänomistaja kohtaisia parametrejä, jotka tekevät virhe päätelmän, vai ohjaako enemmistön mielipide ohjeistuksia. Tästä kannattaisi tehdä oikeaa journalismia.
Omalla tilalla tuossa on metsävaratiedossa mainittu kaksijaksoisuus usealla kuviolla, eli kuusen taimia on vt-pohjalla. Valinnan vapaus on varmasti metsänomistajan etu, mutta ohjeistus tarkalla speksillä mielivaltaisen tuntuisesti ihmetyttää. En tee pienaukkoja nuoreen männikköön, ohjeistus on mielestäni väärä.
Me on Rovaniemellä usein ostettu konekylvöt vt-kankaille. Tasaikäinen männikkö on viisain käsitellä avohakkuulla ja sitä kautta vaihtoehtoja on kaksi. Luontainen uudistus, jos onnistuu ilman laikutusta, on ehdottomasti ensisijainen vaihtoehto. On kuitenkin otettu konekylvöt, jos ei merkkiä luontaisesta taimiaineksesta ja siemenpuita ei silloin jätetä. Kyllä tähän valintaan liittyy myös se oletus, että hoidan kaikki perkuut itse jatkossakin ja se on mielekästä, kun taimikon laatu on hyvä.
Konekylvön hinta on ollut jotain 600 euroa/ha, en tiedä riittääkö enää. Itse kun tekee perkuut, voi laskea kustannukseksi 150 euroa/ha. Eli pienellä korolla laskien tuota voi perustella. Ja jos taimikon perkuuta tuetaan peräti kaksi kertaa, tuo kasvatusketju on omatoimiselle varsin perusteltu.
Globaaleissa yrityksissä on alettu hyväksymään, että kasvu ei ole tärkeintä, sihen pyrkiminen on liian riskistä. Tärkeämpää on kehittää yritys niin, että se sopeutuu jatkuvasti muuttuvaan ympäristöön ja selviytyy kriiseistä. Tämä koskee ehkä perinteisiä toimialoja, tekoälyssä kasvu on pyhä lehmä. Suomen talous on kuitenkin ollut sopeutumatonta, eikä sitä voi perustaa mihinkään utopiaan globaaliista valtavasta lisäkasvusta. Kasvun merkitys pitäisikin jättää kokonaan huomioitta ja tervehdyttää nyt koko yritys vallitsevaan tilanteeseen.
