Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Jos koko puutavaralajin määrä pyöristetään muutama litra alapäin, sillä ei ole mitään merkitystä, mutta pienikin virhe joka pölkyn kohdalla merkitsee yllättävän paljon.
Lain asettama vaatimus moton mittaustarkkuudelle on ± 4 %.
Yhtiöllä jolle myin on raja ± 3 %. Sattuipa vielä niin, että tuli tarkastaja samaan aikaan leimikolle, kun olin itsekin seuraamassa hakkuuta. Tarkastajan mukaan mittaustulokset olivat juuri tuon +3% yläkanttiin ja motomies joutui kalibrioimaan mittausta alaspäin.
Harmitti! Onneksi osa leimikosta oli jo hakattu.
1000 m3 päätehakkuuleimmikossa tuo +3% on 30 m3. Kun rungon keskihinta oli noin 40€, niin vaikutus 1200 €.
Lain sallima ( ±4%) mittausepätarkkuudesta johtuva hintahaarukka tässä esimerkissä on 3200€.
Kaikki ovat varmaan tutustuneet Luken vastineeseen Tahvosen väitteisiin. EU päättää onko Luken korko oikea.
”Ainoastaan syksyisin metsästyksen apuna hyödyksi.”
Nykyisin vhp-metsästyskausi jatkuu helmikuun puoliväliin, joten metsästyksen helpottamisen varjolla ruokintaa voi harjoittaa lähes koko talven.
Jos metsästystä halutaan helpottaa, on tehokkaita keinoja. Poistetaan 500 ha pinta-alavaatimus ja/tai poistetaan lupamenettely. Jos sekään ei auttaisi, sallitaan elektroniset valonvahvistin- ja infrapunatähtäimet. Tapoja on vaikka miten paljon jos haluttaisiin pienentää kantaa.
Nyt yritetään antaa kuva, että yritetään kovasti, yökaudet hytistään kylmässä kyttäyskopissa vähentämässä kolareita, maatalous-ja metsävahinkoja, mutta ei vaan onnistuta.
Riistapäivilläkin kiinnitettiin huomiota ruokintapaikkojen riskeihin, mutta ei se mitään vaikuta.
https://www.eraluvat.fi/media/riistapaivat2019/heikkihenttonen_riistapaivat2019.pdf
Aloituksen otsikko ”Sienet ovat metsän selkäranka” kuvaa hyvin miten herkkä on metsän selkäranka, sienistä koostuva selkäranka ei ole kovin tukeva.
Sitä olen ihmetellyt, miksi kolmen metrin päässä toisistaan kasvavista samanikäisistä kuusista toisessa voi olla viiden metrin korkeuteen levinnyt laho ja toinen täysin terve, mitään ulospäin näkyvää syytä erolle ei löydy. Rungoissa tai maaperässä ei näy vaurioita ja juurikääpäsientä on varmasti molempien juurien ympärillä.
Linkeissä tietoa juurikäävän torjunnasta:
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/juurikaapa.pdf
Taimitarhalla voisi ympätä paakkuun myös juurikäävälle antagonistisia pintajuurisieniä. Istutuksen jälkeen paakusta levitessään ne syrjäyttäisivät ympäristöstään juurikäävän sienirihmaston. Sitä vaan ei tiedä, mitä muita vaikutuksia sillä olisi, luonnossa kun kaikki riippuu kaikesta.
Linkissä Suomen EU:lle lähettämä vertailuraportti. Sivulta 28 löytyy se paljon puhetta herättänyt laskelmissa käytetty ”korkokanta”.
Siinä on laskettu ”todellinen” Return Of Assets (ROA) eli kunka paljon metsään sitoutunut pääoma tuottaa. Kuten kuvaajasta näkyy vuoden 2007-2008 kohdalla ei ole kuin noin 0,5% nousu, vaikka kantohinnat olivat tapissa.
Tässä Tahvosen alkuperäinen kannanotto, ennen kuin YLEn sörsselson sotki lisää asiaa.
”Arviossaan Luke soveltaa suunnitteluohjelmistoa, jossa hakkuiden tasoon yksi keskeisesti vaikuttava tekijä on korkokanta. Luke on valinnut laskennan koroksi 3,5 % vedoten siihen, että tämä vastaa metsien sijoitustuottoa vuosina 2000–2009.”
”Todellisuudessa korkotaso määräytyy metsätalouden ulkopuolella, eikä riipu puun kasvusta.”
Sekaisin on. Ei lisääntynyt vuodessa kasvu, eikä muuttunut korko, vaan kantohinta. Se 6,4% lienee peräisin tästä lähteestä:
”Kantohintojen nousu paransi puuntuotannon sijoitustuottoa
Puuntuotannon sijoitustuotto oli 6,4 prosenttia vuonna 2017″https://www.luke.fi/uutiset/metsatalouden-kannattavuudella-meni-hyvin-vuonna-2017/
Hirvieläimet. Metsäasiantuntijan kanssa murehdittiin uudistuksia. Kaikki syödään. Juurikäävän saastuttamat kuviot muuttuneet luontaisiksi kuusikoiksi, kun kaikki muu taimiaines on syöty piloille, viimeisimmät on istutettu suoraan kuuselle. Metsäasiantuntijan viesti oli selvä, kuuset viimeistään 50-vuotiaana nurin juurikäävän vuoksi. Eli hirvi lyhentää kiertoaikaa ja karummat männiköt on syöty suoraan vajaatuottoisiksi.
Kun on lyöty ällikällä ja pudonnut kuin eno veneestä, on pakko etsiä selitystä. Tässä linkissä mielenkiintoista mietintää. Ei mennyt ihan ”putkeen”, mutta melkein:
YLE:n juttu meni väärällä tavalla metsään.
Tästä linkistä selviää vähän, miksi se korko on laskelmissa.
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/vertailutaso/
