Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kai se korkovaatimus ja suhteellinen arvonnousu on kaikille selvä. Kuusikko pistetään nurin 50-vuotiaana ja rahat metsäliiton osuuksiin, eikä aleta kasvattaa arvonnousua, kun suhteellinen arvonnousu laskee.
Se voi olla epäselvää, että jos valitaan vaikka asiantuntevan UB metsärahaston korko, joka lupailee puun myynnillä 6% tuottoa ja ottaa välistä muutaman prosentin, niin EU laskelman mukaan voidaan hakata kestävästi hiilinielun vaarantumatta ainakin 140 miljoonaa kuutiota.
YLE:n uutisessa sanottiin, ”hiilinielujen vertailutasolaskelman perustuvan niin sanottuihin hyvän metsänhoidon ohjeisiin”. Katsoin mitä itselläni olevat hyvät ohjeet kertovat.
Se aiemmin heittämäni Tapion teksti, löytyy vaikkapa linkin kirjasta sivulta 23.
Itselläni meni kyllä täysin usko koko hiilinielulaskelmiin, kun niihin on sotkettu markkinakorko, joka heiluu sinne sun tänne.
Miten voi olla, että laskelmiin voidaan ”valita” korko ja yhden prosenttiyksikön muutos vaikuttaa 10 miljoonaa kuutiometriä suuntaan tai toiseen. Laskelmiin valittu markkinakorko vaikuttaa siihen mikä on kestävä hakkuumäärä! Mitä laskelmia ne ovat, tässä jotain todella pahasti pielessä.
Hyllyssä olevassa Tapion kirjassa sanotaan näin:
Suositellut metsänhoidon toimenpiteet, kasvatustiheydet ja harvennusmallit sekä uudistamisjäreydet, jotka on julkaistu kirjassa Hyvän metsänhoidon suositukset – Metsänhoito, perustuvat kassavirta-analyyseihin.
Analyysit on tehty 2–3 %:n tuottovaatimuksella.En ihan ymmärrä YLEn toimintaa. Monissa uutisissa peräkkäin oli pääuutisena tämä juttu, josta 98% ihmisistä ei ymmärrä alkuunkaan, mitä tekemistä korkokannalla on hiilinielun kanssa ja miten muka hiilinielua voidaan ”säätää” valitsemalla laskelmiin sopiva korkokanta.
MTV ei käsittääkseni noteerannut Tahvosen ulostuloa lainkaan, en ainakaan itse huomannut.
Näinkin voi vääntää nieluasiaa, hiilinielu laskettu väärällä korkokannalla:
”…kaksoistarifissa on korkeampi kiinteä kuukausimaksu, se säästöraja on nyt n.15000kW..”
Riippuu minkä yhtiön alueella asuu. Meillä raja on 9600kWh/ vuosi.
Se on kyllä ihan puhdasoppista huijausta, että perusmaksu on suurempi kaksitariffilla. Pitäisi olla toisinpäin, kun ihmiset tasaavat verkon kuormitusta siirtämällä kulutusta yöaikaan.
”Sain muuten sellaisen tarjouksen, että myös siirtomaksun voi kilpailuttaa!”
Se on aika hankalaa, kun joutuu aina muuttamaan asumaan sinne missä on halvin siirtoverkko.
Linkissä taulukko (aukeaa hitaasti), jossa on vertailtu siirtohintoja.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005706381.html
Kyllä kilpailuttamalla saa vuodessa aina yhden uuden Oleo Macin, kun ei erehdy tekemään vertailua jossain sähköyhtiön tarjoamassa palvelussa, vaan energiaviraston sivuilla:
Jos palaisi otsikon aiheeseen ja konkretiaan. Olen seurannut näitä Varsinais-Suomen hirvitalousalueita, otetaan yksi esimerkki. Hirvenmetsästys on päättynyt ja luvut lienevät aika lähellä lopullista.
VS3
Luken verotussuositus 2018 toteutunut 2018
Sonneja 105 145
Lehmiä 59 119
Vasoja 239 293
Hirviä kaadettiin kaikkiaa 38 % enemmän kuin Luken suosituksessa.
Metsästyksen alkaessa Luken arvio oli hirvitiheydestä 4.36/ 1000 ha ja alueellisen riistaneuvoston tavoite 4,45.
Saattaisi näyttää hyvältä?
Hirviä kaadettiin kuitenkin 23% vähemmän kuin 2017 ja uros naaras suhde muuttui naarasvoittoisemmaksi.
Vuoden 2017 saalis oli 719 kpl. Luken suositus vuodelle 2018 oli 403 kpl.
Vaikka hirvitiheys oli 4,36 niin Luke suositteli 44% kaatomäärän vähennystä.
Luken mallihan laskee tarkasti, kentältä vaan ei mitään sellaista tietoa hirvikannasta Lukelle, että sitä voisi käyttää kannanarviointiin.
Hirven jousimetsästys on vasta lausuntokierroksella, joten tuleeko asetus voimaan ei ole vielä selvää. Tosin vastakkaisia lausuntoja ei metsästysasioissa perinteisesti ole otettu huomioon.
Kyllä hirvikin jousella kaatuu, jos se sattuu olemaan paikallaan 20 metrin päässä sopivassa asennossa, että saa nuolen osumaan sydämeen tai keuhkojen suuriin verisuoniin. Vaatii melkoista sinnikkyyttä ja malttia, ei varmaa onnistu joka vuosi. Eli minkäänlainen ajo-tai seuruemetsästys ei tule kyseeseen.
Jousi voisi joissain tapauksissa toimia asutuksen lähellä puolikesyjen hirvien poistoon, mutta kun se juuri kiellettiin sirpalealueasetuksella. Alle 1000 ha kokoisella aluella jousella kyttääminen kun aiheuttaa turvallisuusriskin, joten se on kielletty.
Aihetta on käsitelty aiemminkin keskustelupalstalla. Linkeissä asiallisia ja asiattomia kommentteja:
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/metsapalvelu-yrittajyys/
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/yrittajaksi-metsanraivaustoihin/sivu/2/
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/metsanhoitoyritys-kesatyona/sivu/3/
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/raivaussahatyon-hinta/
”Hirvenmetsästys jousella on kuriositeetti, jolla ei ole mitään tekemistä tämän ketjun aiheen kanssa.”
Kyllä minusta tällä on jotain tekemistä asian kanssa.
Olen esittänyt ministeripuolueen kansanedustajille, että jotain pitäisi tehdä, ettei ministeriössä hyväksyttäisi hirvitiheystavoitteita yli 4 / 1000 ha, varsinkin kun virheellisestä kannanarvioista johtuen määrä on vieläkin suurempi. Ne aloitteet ei eivät etene, mutta jousimetsästäjien toiveet pyritään toteuttamaan. Olen pettynyt metsätalousministerin toimintaan ja asioiden priorisointiin.
”Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo, että asetuksen muutosta ovat halunneet lajin harrastajat.”
Ministeri vaati ja vetoaa muihin. Tietämättömyyttä vai bluffia? Eikö hän muka tiedä, että hänen johtamassaan ministeriössä, riistahallinnossa, tehdään päätöksiä, että hirvikantatavoite on yli 4 / 1000 ha? Hän voisi ihan itse laittaa stopin sille….jos haluaisi.
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/hirvisotku-katkaisi-metsanomistajien-pinnan/
