Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Mikä olisi mahdollisen kansalaisaloitteen sisältö?
Sekö, että julkisoikeudellisen laitoksen, riistakeskuksen pitäisi alkaa noudattamaan lakia?
Jos lakia noudatettaisiin olisi Varsinais-Suomen tilanne jo paljon parempi.
Metsästyslain 26§:
Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.Riistakeskuksen sivuilla sama asia on sanottu näin: Alueellien riistaneuvosto asettaa hirvitalousalueille hoitosuunnitelman mukaiset tavoitteet sidosryhmäkuulemisen perusteella.
Kaikki sidosryhmät esittivät, että hirvitiheystavoitteeksi on asetettava koko Varsinais-Suomen alueella 2,5 / 1000 ha. Ei asetettu, alueellinen riistaneuvosto päätti asettaa tavoitteen huomattavasti korkeammalle yhdelle hirvitalousalueelle tavoitteeksi jopa 4,5 / 1000 ha ja toiselle 5 / 1000 ha. Jotka tiheydet hirvikannan hoitosuunnitelman mukaan johtavat kohtuuttomiin vahinkoihin.
Metsästyslain 26§:
Hirvieläimen pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.Riistahallintolaki:
”Suomen riistakeskuksen tehtävät:
2 §
Riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen.Pitkin saaristoa ja esimerkiksi Loimaalla, Urjalassa, Punkalaitumella on valkohäntäpeuran talvikanta likimain 100 / 1000 ha.
Ei ole asetuksin pyritty ehkäisemään vahinkoja, eikä pyyntilupia myönnettäessä ole huolehdittu, että vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Kyllä ne ovat monin paikoin täysin kohtuuttomia. Tarmo on kohdistunut kaikenlaisten sarvisääntöjen värkkäämiseen ja vahingot kasvavat koko ajan.
Onkohan aikaisemmin tehty kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan viranomaista noudattamaan lakia?
Tällaista keskustelua on käyty myyrien pyydystyksestä:
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/porkkana-vaiko-juustosyotti/
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/myyrien-pyydystaminen/
Tarinasta ei ihan ole selvinnyt, että mitä suojelijat niissä Kainuun metsissä halusivat suojella. Oliko niissä jotain erityisiä harvinaisia kasvi-tai eliölajeja? Oliko se yleisellä tasolla, ettei vanhoja halaamiskelpoisia mun puita saa kaataa.
Täällä kun Konstsamfundet yhdistys alkoi kaataa rantametsää, paikalle tuli luontoliiton metsätyöryhmä banderolleineen ja kutsui tiedotusvälineet paikalle. Ihan sivistyneesti hakkuut keskeytettiin. Leimikkoalueelta löytyi lahokaviosammalta, joka on erityissuojeltu äärimmäisen harvinainen laji, siitä on vain alle 20 havaintoa koko Suomesta. Alueen muutkin luontoarvot selvitettiin ja hakkuut lopetettiin pysyvästi.
Sammalista en tiedä, mutta alue on metsätalouden kannalta vähäarvoinen ja maisemallisesti ainutlaatuinen metsäinen, korkeakallioinen niemi saaristomeren rannalla. Saaristomeren kansallispuistoa suunniteltaessa se yritettiin saada osaksi kansallispuistoa, mutta ei onnistunut. Tässä tapauksessa luontoliiton toiminta oli asiallista ja tärkeää.
Laitan tästä Kari Hotakaiselle linkit, että voi kirjoittaa seuraavan menestysromaanin aiheesta Suomalaisen metsäläisen autosuhde. Miten muutama kaveri kinaa vuositolkulla ja kymmenintuhansin viestein, mikä on parempi auto…….eikä pääse puusta pitkälle!
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/metsanomistajan-parempi-uusi-auto/sivu/329/
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/metsanomistajan-parempi-uusi-auto-osa-2/sivu/2/
Onhan se vähän kyseenalaista, että uudistamisvelvoite käytännössä poistettiin. Ainakin täällä näkyy jokunen metsäkulassi vetävän aukkoa, eikä tee mitään suunnitelmallista uudistusta.
Kyllä täällä etelässä syntyy kymmenessä vuodessa se metsälain vaatima 50 senttiä korkea pusikko ihan itsestään. Vaikka koivujen kantovesoista ja voihan uudistukseen jopa panostaa niin paljon, että jättää pari käkkyräraudusta hehtaarille siementämään.
Niin voisi, mutta täältä mahdollisesti löytyvät noin 8 aloitteen allekirjoittajaa eivät ihan riitä, tarvittaisiin 49 992 lisää. Ei ole sellaista mediaa käytettävissä tiedotukseen, kuin muilla. Esimerkiksi valtion metsien avohakkuiden vastustajat valjastivat YLE:n muutamaksi kuukaudeksi muokkaamaan yleistä mielipidettä.
Henkilökohtaisella tasolla paras keino asian ratkaisemiseksi olisi myydä metsät pois kun tilojen hinnat ovat nyt huipussaan ja ostaa rahoilla vanhanaikainen karja-aura auton nokkaan, että mahtuu peurojen seassa ajamaan kauppaan ostamaan piimää.
Niin ne väittävät tietosanakirjassa, että valkohäntäpeura on arvokas riistaeläin ja supi arvokas turkiseläin, lienevätkö samanarvoisia. Minäkään en ole tehnyt turkislakkia supista.
Googletin vähän ja huomasin, että alueellisen riistaneuvoston jäsenellä on tällainen myynti-ilmoitus:
”Hirven ja peuran lihaa kokonaisena tai puolikasruhoina. Tarvittaessa leikkuupalvelu.”
Eli täällä on oikeasti siirrytty hirvitalouteen. Se on helppoa, kun on riistaneuvoston jäsen ja riistaneuvostolla on päätösvalta. Hirvieläinkannat on vedetty sidosryhmistä välittämättä tappiin ja ylikin.
Pitäisikö maanomistajien luovuttaa maansa hirvitalouden käyttöön ilmaiseksi tai nyssäkällä jauhelihaa ja tyytyä siihen, että pelkästään kuusella mennään….vai pistää maanvuokra tappiin ja vähän ylikin ja katsoa mitä sitten tapahtuu. Joku arveli, että sen varjolla voidaan lisätä hirvieläinmäärää. Mahtaisiko systeemi muuttua, jos vaikka tuplaavat määrän, hermostuuko joku muukin?
Meillä on pieni puuhapalsta samalla suunnalla, mutta eri saaressa kuin MT:n jutussa, voisi olla minun kirjoittamani. Allekirjoitan kaiken muun paitsi sen, että valkohäntäpeura ei syö mäntyä, kyllä se syö. Naapurisaaressa noin 150 ha, tehtiin 3 ha aukko ja istutettiin männylle. Saaressa ei ollut hirviä, kunnollista jäätä ei tullut, peuralauma jäi talveksi saareen ja söi maan tasalle 6000 männyn tainta.
Kuivan kesän jälkeen peurat ovat nälkiintyneitä, kylkiluut paistavat läpi. Ei saa paljoa kaivettua lihaa kylkiluiden välistä. Osa saaresta on kalliota, missä ei ole mitään syötävää. Peura/kauris talvikanta on noin 100 / 1000 ha. Jonkin sortin eläinrääkkäystä sekin on, ettei niitä saa ampua.
Kannanhoitosuunnitelmaa ei vielä ole. Se lienee vaikea pala purtavaksi. Siihen pitäisi varmaan saada ”tavoite”tiheydet. Ei kai tiheystavoite voisi olla yli 10 / 1000 ha? Silloin paikoin jouduttaisiin ampumaan 90% peuroista ja sitä ei hyväksytä.
Kannanhoitosuunnitelma on aika yksinkertainen sen voisi kopioida toisen haitallisen vieraslajin, arvokkaan turkiseläin supikoiran suunnitelmasta.
