Käyttäjän putte kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 220)
  • putte

    ”Hirvieläinasiassa pitäisin vahinkoperusteista kannansäätelyä parempana kuin tavoitetiheyksiä.”

    No enpä tiedä. Kun männyn ja koivun viljelyä hirvien pelossa vältetään, niin tokihan näin mittaroidut vahingotkin vähenevät. Sama on tilanne, kun vahingoittuneet rungon määritelmä muuttui niin, että taimi josta latvasilmu on syöty, lasketaankin kehityskelpoiseksi taimeksi, vaikka paras tyvitukki tullaan raakkaamaan pois.

    Tärkeinpänä kehityskohteena näkisin kuka määrää hirvikannan tavoitetason. Nyt sen tekevät lähinnä metsästäjät itse, mutta vahingot lankeavat puuntuottajille, jotka taas eivät ole kannanmäärittelyn osapuolia laisinkaan.

    putte

    Luonnokset ohittavat varsin kevyesti hirviongelman. Ilmeisesti sitä ei metsätaloudessa ole. Todellisuudessa en usko, että nykyinen ylisuuri hirvieläinkanta, josta jo normaalina puhutaan, tulee muuttumaan, ellei päätöksentekoon tavoitemäärästä saada puuntuottajien edustajaa. Alueellisissa riistaneuvostoissahan ei puuntuottajat ole lainkaan edustettuna, vaan hirvieläintavoitteen asettavat aivan toiset tahot.

    putte

    Kiinteistön omistajatiedot ovat yhtä julkisia kuin ihmisten puhelinnumerotkin. Maanmittauslaitos luovuttaa tiedot, mutta monopoliasemansa turvin haluaa rahastaa tiedolla. Kysynnän ollessa heikkoa, kiinteistötietojen etsintään ei ole luotu samanlaisia työkaluja kuin esim. Fonecta puhellinnumeroiden etsintää varten.

    putte

    Uskomatonta miten monet puuntuottajat käyttävät paljon energiaa hirvituhojen siirtämiseksi taimikosta toiseen. Ylisuuri hirvikanta on ihmisen tahallisesti aiheuttama asiantila, joka on helposti korjattavissa kunhan vastuulliset vain ryhtyvät toimiin. Tasapainoisen, ja petoeläinkantaan nähden sopusointuisen hirvikannan kanssa pärjää hyvin ilman torjuntakeinojakin.

    putte

    Käytetty metsävähennys lisätään nimenomaan luovutusvoittoon, kun luovutetaan metsävähennyskiinteistöä. Ja kuten MaalaisSeppo toteaa, tätä ei sovelleta TVL 48§ mainittujen omaisuuden suvussa pysymistä varmistavien ehtojen täyttyessä.

    putte

    Kyseessä on metsävähennys. Yhtymä voi tehdä vähennyksen siinä missä yksittäinenkin puuntuottaja kunhan omaa metsävähennyspohjaa, ja tekee vähennyksen metsävähennystilalta tulleesta metsätalouden tulosta.

    Yhtymä vähentää tuotantopanokset samoin kuin yksittäinenkin puuntuottaja. Kertapoistona voi vähentää enintään kolme vuotta kestävät tuotantopanokset (Maatilatalouden TVL 8§). Yleinen käytäntö kuitenkin ollut että raivuri ja moottorisaha hyväksytään kertapoistona.

    putte

    Omatoiminen sivuotoiminen puuntuottaja tykkää talvi- eli normaaliajasta, joka antaa tunnin valoisuutta iltapäivään. Talviajan tuoma valoisa tunti iltapäivään lisää koko kansakunnan, eikä vähiten lapsien ja koululaisten mielenterveyttä, kun mahdollisuudet ulkoiluun lisääntyy.

    putte

    Kovasti on väki sitä mieltä kun maanomistajia on eri tahoissa niin asiat on hyvin. Yllättävän monet haluaisivat että maanomistaja yksin saisi päättää hirvimäärästä. Se ei ole hyvä asia, koska maanomistaja edustaa ensisijaisesti metsästysoikeutta. Päätösvalta pitää ehdottomasti olla puuntuottajilla, jotka voivat halutessaan tiedustella myös maanomistajien ja metsästäjien mielipidettä. On suuri virhe olettaa maanomistajien tai metsästäjien tai riistahallinnon ajavan puuntuottajien asiaa vain sen vuoksi että osa heistä on myös puuntuottajia. Tuolla logiikalla koko päätöskenteko voitaisiin luovuttaa vaikkapa linja-autonkuljettajille. Onhan heidänkin joukossaan varmasti niin puuntuottajia, metsästäjiä kuin maanomistajiakin.

    putte

    Päätösvalta kaatomääristä tulee olla ensisijaisesti sillä joka kantaa hirvikannan seuraamukset. Puuntuottajilla pitää olla enemmistö, kuultavina tahoina voidaan pitää maanomistajat metsästysoikeuden omistajina, sekä metsästäjät. Metsäkeskusta ei tule kuulla, koska he ovat jäävejä asiassa, työllistäväthän he itsensä hirvivahinkoarvioiden laatijoina.

    putte

    Timppa:

    ”Sen sijaan perintöveron maksutilanteessa metsänomistaja on muita perinnönsaajia huonommassa tilanteessa.  Jos on perinyt esimerkiksi osakkeita ja myy niitä perintöveron maksamiseksi saa myyntitulosta vähentää osakkeiden perintöveroarvon ja jos voittoa jää, niin sitten vasta siitä joutuu maksamaan pääomatuloveroa.  Jos metsänomistaja myy puita perintöveroa maksaakseen, niin joka kalikasta joutuu maksamaan veron. ”

    Metsänomistaja ei ole osakkeenomistajaa huonommassa asemassa. Esimerkkisi puunmyynti ja osakkeiden myynti eivät ole vertailukelpoisia. Puunmyyntiä pitää verrata osinkotuloon, ja osakkeiden myyntiä pitää verrata metsän myyntiin. Puunmyynti on metsän tuottoa samoin kuin osinko on osakkeiden tuottoa. Itse asiassa puuntuottajalla on suurempi valta ja usein suurempi mahdollisuus nostaa tuottoa halutessaan. Pörssiosakkeiden kohdalla yksittäisen osakkeenomistajan mahdollisuudet vaikuttaa tuoton eli osingon nostamiseen on paljon rajallisempaa. Lisäksi osinkotulosta maksettava tulovero ketjutettuna on huomattavasti suurempi kuin puuntuottajan maksama vero metsätalouden tuotosta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 220)