Käyttäjän putte kirjoittamat vastaukset
-
Tuo ihmettelijän mainitsema 1.000 euron menojäännöksen kertapoisto koskee tietääkseni ainoastaan MVL:n alaisia rakennuspoistojen menojäännöstä. Metsätaloudessa noudatetaan TVL 115§ määräämää 200 euron rajaa kaikkien poistojen osalta.
Nykyaikainen mhy tiedottaa asioistaan verkkosivuillaan, mutta kaikki mhy:t eivät tätä tee. Esim. Pirkanmaan mhy:n sivut ainakin aiemmin olivat suorastaan naurettavalla tasolla eivätkä ne ole vieläkään ajan tasalla, vaikka ko. mhy oikein ylpeili sillä, että he palkkasivat töihin henkilön, joka tietää mikä on tietokone. Ilmeisesti aiemmin koko yhdistyksessä ei ole ainuttakaan nykyaikasen tiedonkulun hallitsevaa henkilöä.
Verottaja ei määrää lannoitettavaa määrää, vaan siitä päättää puuntuottaja. Kaikki metsänlannoituskulut ovat ihan tavanomaisia vähennyskelpoisia tulonhankkimiskuluja ilman mitään ylärajaa.
Kertapoistona olen minäkin sahat vähentänyt, vaikka nuorin motorsahani on jo 10 vuotias ja raivurikin yli viisivuotias.
Veikkaan, että verottaja katsoo tuollaiset läpi silmien. Lopputulos ei siitä paljoa muutu vähennetäänpä ne vuosipoistona tai kertapoistona. Toisaalta, käytäntö saattaa muuttua sillä hetkellä kun veroasiamies puuttuu asiaan, mutta luulisin sillä olevan tärkeämpiäkin tärppejä.
Kannatan hirvenkaatolupien myöntämisen lopettamista kuten mehänpoikakin edellä. Tämä toisi selkeän käytännön metsästykseen. Samalla metsästäjät välttyisivät hirvi(mies)tuhojen korvauksilta. Hirvi(miest)en aiheuttamia taimikkotuhoja ei tarvitsisi enää korvata lainkaan eikä kaatoluvista tarvitsisi maksaa.
Luulisi metsästäjien innostuvan tästä jo monien tekemästä ehdotuksesta. Jos innostusta ei tule, kiinnostaisi kovasti kuulla miksi ehdotus ei olisi hyvä.Puuntuottajan maksamat palkkakulut ovat vähennyskelpoisia kuluja metsätaloudessa. Toki metsän omistajakin voi kulut vähentää, mikäli hän on puuntuottaja.
Minä en pane pahakseni, jos metsistäni muut keräävät marjat. En niitä itse juuri poimi ainakaan omilta mailtani. Ainoastaan siitä en pidä, että lukuisat metsätieni ajetaan huonoon kuntoon näin sateisena kesänä.
Luulen, että tässäkin asiassa etujärjestö MTK tyri pahasti, kun lähti paheksumaan asiaa sieltä marjapäästä. Pitäisin tuota tieasiaa paljon tähdellisempänä kuin joka vuosi kasvavia marjoja.
t.putte
On totta, ettei taimikon ostaja hyödy ko. tilan oston mukanaan tuomasta vähennysoikeudesta, mutta eipä siitä haittaakaan ole, ellei ostaja ole maksanut tilan hinnassa ilmaa, jonka ovela ostaja sinne piilottaa ostajan saaman metsävähennyksen varjolla.
Omana mielipiteenäni sanon, etten kannata enempien koukeroiden lisäämistä metsävähennykseen, joka jo muutenkin sekoittaa useimpien puuntuottajien pään perusteellisesti.
Eihän se mikään ihme ole, että metsän omistelijoilla taimikot ovat huonossa kunnossa. Samapa tuo on, jos tarkoitus on pelkkä omistelu, niin toiminta on aina heikkoa.
Minä olen nuohousharjan omistelija. Niin, tuolla vajan vieressä rautaromuläjässä on ollut nuohousharja jo 30 vuotta, joten nuohousharjan omistaja todellakin olen, mutta itse nuohoustoiminta on pahoin retuperällä. Enemmän olen keskittynyt puuntuotantoon, ja puuntuottajana olen keskiverto. Yleensä en puuntuottajana tuo esiin sitä itsestäänselvää asiaa, että omistan metsäni, mutta joillekin se on puuntuotantoakin tärkeämpää.
Vaarin (tarkoitan Tanelia, mutta vanhasta muistista Vaari tuppaa tulemaan automaattisesti) epäilystä poiketen minulla on toisenlainen ehdotus verottajan epämääräisen lauseen ”Hankintamenosta lasketaan kuitenkin lahjoittajan hankintamenosta, jos lahjansaaja luovuttaa saamansa omaisuuden…” tarkoitusperäksi.
Veikkaan, että virkkeellä viitataan tuloverolain 47 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan hankintameno lasketaan lahjoittajan hankintamenosta, jos lahjansaaja luovuttaa omaisuuden edelleen ennen kuin lahjoituksesta on kulunut yksi vuosi.
t.putte