Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Päästöarvot alkoi kummasti pienetä silloin kun niiden perusteella autoilusta perityt verot alkoi nousta. Kun niitä laskennallisia päästöarvoja on sitten verrattu todellisiin, niin kulutus ja päästöt on yleisesti n. 25- 30 % korkeampia puhumattakaan oikeasti haitallisista päästöistä, joita vanhat dieselmoottorit ja vanhat öljyä polttavat bensa-autot aiheuttavat moninkertaisesti ns. virallisiin mittauksiin nähden. VW joutui jo maksamaan muutaman miljardin sakkoja päästömittausmanipuloinnista. Sama ongelma mittaustilanteen ja normaaliajon havaituttujen päästöjen eroista taitaa koskea monia muitakin merkkejä.
” Olen ostanut autoni uutena ja silloin sen tekniikka oli kilpailukykyistä. Sama juttu tulee olemaan seuraavan autoni kohdalla. Se, että myisin autoni jollekin, joka ajaisi sen loppuun minun sijastani, ei vaikuttaisi mitään päästöjen määrään.”
Niinhän muutkin tekee mutta harvempi takertuu toisten mahdollisiin päästöihin ainakaan ennen kuin omat päästöasiat on kunnossa.
Vanhan kärryn voi paalatakin, niin ei tule enää päästöjä.
” Puuki: ”Esim. vanha Corolla syö polttoainetta liki samanverran kuin uudehko yli 200hv vähemmän saastuttava bensa-auto. Niin se kehitys kehittyy autojenkin osalta näemmä.”
Tietysti kehittyy, mutta tätä asetelmaa ei kannata käyttää, kun miettii uuden auton valintaa. Olisihan surullista haaskata saavutettu kehitys kulutuksessa valitsemalla aiempaa tehokkaampi auto. ”
Siinä oli vertailupohjaa väitteillesi niistä niin suurista päästöistä isommalla moottorilla varustetuissa autoissa. Paheksut vähän suuremman co2-päästön kulkuneuvoja ja samalla itselläsi on enemmän saastuttava kulkuväline käytössä .
Liian pieni moottori on auton koosta ja käyttötarpeesta riippuva ”ominaisuus”. Auton valmistajien siirtyminen takaisin isomman litratilavuuden moottoreihin kertoo sekin osaltaan sen, mitkä moottorit voi olla liian pieniä.
” Uudistushakkuissa korjuukustannus luokkaa 65-90 kr (6,7-9,3) kuorettomalle kuutiolle. Tätä hintaa nostaa (meillä 3-6 e)Suomeen nähden pitkät ajomatkat, metsäteitä ei läheskään yhtä tiheässä kuin meillä. ”
Tuossa tuli sitten ihan ”uutta tietoa”Suomen hinnoista. Ei nimittäin onnistu yksityinen saamaan korjuuta noihin hintoihin kuin unelmissa tai joissain harvoissa tutunkaupoissa ehkä.
Kemerasta Suomessa : kun ollaan nollahinnoissa olevilla ensiharvennuksilla, niin hinnat olisi samoin kuin Ruotsissa 0: n molemmin puolin. Kemera tekee osissa niistä täällä mahdollisia tehdä. Kemera menee korjuun kustannukseen.
”Halpaa kuin saippua, täydellinen kriisiajan valmius tulee samalla ja päästöt pienee”
Siinähän se tuli miksi ei. Liian halpaa . Miten välistävedot onnistuisi ?
Ruotsin hinnat suunnilleen samalla tasolla kuin Suomen. Ainakin täälläpäin viimevuoden tv-hinnat kr-kurssilla , kun kuoren osuus on huomioitu ~ samoja. E-Ruotsin hinnat sitten vähän parempia.
Onkohan se niin, että se energiantuottotuki sotki energiapuukaupan Suomessa, kun tukea maksetaan tuontipuustakin. Sahatkaan ei taida saada kaupaksi kaikkia sivutuotteitaan enää. Siis karhunpalvelus kotimaiselle metsätaloudelle.
Esim. vanha Corolla syö polttoainetta liki samanverran kuin uudehko yli 200hv vähemmän saastuttava bensa-auto. Niin se kehitys kehittyy autojenkin osalta näemmä.
Pienellä moottorilla varustetuissa autoissa on useimmissa liian pieni vetokyky ja kantavuus. Joihinkin ei voi edes asentaa vetokoukkua.
Kevyemmin toteutetut moottorit, kuten pienet turbomoottorit on myös heikompia kestoltaan. Taisi olla Auto-Bild -lehti, jossa oli haastateltu saksalaista autoalan asiantuntijainsinööriä, joka piti selvänä, että pienet turbomoottorit ei tule kestämään normaaleja ajokilometrejä eli ovat vaihtokunnossa jo alle 200 tkm ajon jälkeen.
Muokkaustapa ja sen voimakkuus tai tekemättä jättäminen riippuu mm. maapohjasta ja puustosta johon pyritään. Kaksinkertainen äestys voi olla hyvä konsti saada paljon luontaisia taimia alueelle, jos riittävä taimettuminen näyttää etukäteen epävarmalta. Ei sekään tietysti sovi jokapaikan menetelmäksi.
Pienaukkojen ongelmaksi saattaa tulla reunavaikutuksen lisääntymisestä johtuva taimien kasvun hidastuminen ; tarpeeksi pienet aukot vaikuttaa taimien kasvuun koko alueella. Se voi olla tietysti vähän makuasiakin haluaako nepeampaa kasvua vai edullisia uudistuskuluja.
Etkö Gla muista enää edellistä kommenttiasi , jos olet kirjoittanut heti perään seuraavan ?
Ei se joustavan ohituksen mahdollisuus ja ”jalkoihin jäämättömyys” ole niitä tärkeimpiä auton valinnan perusteita ; mutta hyviä lisäominaisuuksia. Ei kannata ottaa ihan kirjaimellisesti tuota jalkoihin jäämättömyyttä.
Olen ajanut h-ja pakettiautoilla opiskeluajoista lähtien vuosikymmeniä n. 20 000 – 30 ooo km/v. osin työajoja. Siinä oppi arvostamaan autossakin erilaisia ominaisuuksia.
Tarpeeksi tehokas moottori ei ole ollenkaan huono ominaisuus, vaikka heikompitehoisellakin tulisi hyvin toimeen. Polttoainettakin alimitoitettu moottori syö kuormitettuna helposti ennemmän kuin tehokkaampi vastaavassa tilanteessa, vaikka paperilla kulutuslukemat ja päästölukemat olisi kuinka pienet tahansa.