Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Metsätieteen aikakauskirja-07 : ” Pohjois-Savossa vuonna 2005 tehdyssä inventoinnissa selvitettiin mäntypuustojen tilaa sellaisissa taimikoissa, joissa 1997 oli tehty vahingonkorvaustarkastus. Kun pahimmin tuhoutuneet rungot vähennettiin vuoden 1997 inventoinnissa, havaittiin, että kohteille oli jäänyt kasvamaan 1 000–2000 korkeintaan kohtalaisesti vikaantunutta puuta (kuva 2). Vuoden 2005 tarkastus kuitenkin osoitti tilanteen muuttuneen niin, että enää noin neljänneksestä taimikoita löytyi yli 800 edes jotenkin kehityskelpoista mäntyä. ” (Lisäys tähän :” 2 kpl ko. inventointialueen taimikoista oli tuhoutunut kokonaan”)
Saman opuksen mukaan: ”Mäntysahatavaraan hirvieläinten aiheuttamat laatuviat alentaa parhaimman laadun sahatavaran saantoa n. 30 % päätehakkuuikäisissä metsissä (Ruotsi)… Normaalitiheyksisissä männyntaimikoissa on arvioitu hirvien talvilaidun tihentymillä ( n. 10 kpl hirviä/ 1000 ha, Keski-Suomi) n. kolmasosan taimista saavan vioittuman, joka estää niiden kasvatuksen norm. sahapuuksi.”
Melko hankala on sanoa varmasti kuinka paljon tuhoja tapahtuu käytännössä, koska suuri osa tuhoista jää ilmoittamatta, osa taloudellisista tappioista ei tule ilmi kuin ehkä puuston päätehakkuun jälkeen ja puulajivaihdoksien merkitys on myös vaikea arvioida. Paljonko lienee korvattujen/osittain korvattujen hirvieläinten aiheuttamien taimikkovahinkojen kokonaismäärä vaikkapa 20 vuoden ajalta ?
Topgearin asiantuntijatiimi valitsi kaikkien aikojen huonoimman auton.Monen ehdokkaan joukosta valikoitui loppusuoralle 2 autoa. 308 Pösö ja jokin Lexuksen malli. Lexus otti lopulta kärkipaikan mm. huonojen ajo-ominaisuuksiensa vuoksi.
Puulajien välinen yli- tai alitarjonta on yleensä väliaikaista ja paikallistakin. Mäntykuitu esim. on halutuin puutavaralaji tällä hetkellä osassa Suomea. Männystä voi olla ylitarjontaakin jossain päin. Parasta olisi moneltakin kannalta, jos puulajivalinnat voisi tehdä niiden kasvuvaatimusten mukaan.
Koivukin saattaa tulla taas jossain vaiheessa nykyistä suositummaksi. Lyhytkuituistakin tarvitaan mm. vaippojen ja muiden pehmytpaperien teossa.Niiden menekki on ollut nousussa. Aiemminkin oli jo puhetta siitä, kuinka eukalyptuksen kasvatuskin, sen nopeasta kasvusta huolimatta, maksaa samanverran kuin kotimainen koivukuitu täällä.
Metsä on siinä mielessä erikoistapaus (verotuksen kohdistamisenkin kannalta), että puusto on tuote, jota ”valmistetaan” ja samalla se on tuotantoväline. Metsän tuottoa verotetaan jo melko ankarasti. Myös SDP oli aikoinaan päättämässä metsänkin osalta siirtymistä myyntiveroon. Se että metsistä saatavat verotulot on jääneet ennakoitua pienemmiksi, johtuu puun hinnan laskemisesta, ei verotuksen vähäisyydestä. Metsämaan kiinteistövero ei voisi koskea puustoa, koska tuotantovälineet ja valmistettavat tuotteet ei kuulu kiinteistöön muussakaan verotuksessa.
Kiinteistövero aiheuttaisi muutoksia jokamiehenoikeuksiin. Toisaalta voisi olla hyvä , kun sitten mm. marjankeräystä harjoittavat firmat maksaisi osansa kiinteistöjen käyttöoikeudesta.
Romutuspalkkion idea perustuu siihen, että pienellä porkkanarahalla valtio saa isot verotulot uusista autoista. Kansantalouden kannalta on aivan sama onko se romuttamolle viety kosla ollut peltoauto tai vähän arvokkaampi peltilehmä.
Porkkana kepin sijaan toimisi monessa muussakin veroratkaisussa paljon paremmin kuin verojen korotus tai uusien verojen keksiminen kohteista, joissa verotus sitten rajoittaa kokonaistaloudellisesti järkevää toimintaa liiaksi.
Pääomatulojen vähennysoikeus muustakin kuin samasta tulolähteestä saadusta tulosta oli hyvä uudistus.
Pääomatulovero% on noussut muutaman vuoden välein. Se oli -90 luvun puolivälissä 25 % ja nyt 30/34 %, joten verotus sen osalta on tarpeeksi korkealla.
Ongelma on siinä, että osa pääomatulojen saajista on vapautettu kokonaan tai osittain koko verosta ja ne vapautetut on suurimpia pääomatulojen saajia. Ay-liike, muiden säätiöiden ja vakuutusyhtiöiden ohella, tienaa verottomia osinkoja kun taas pienomistajat maksaa norm. verot kaikesta.
Aikoinaan kun ansiotulojen päälle laskettiin marginaaliveroprosentin mukaan tulot, niin moni maksoi esim. metsän pinta-alaveroja suhteettoman paljon etukäteen tuloista, joita ei välttämättä edes koskaan tullut ; myyntien myöhäisempään aikaan siirtymisen takia jolloin tuli myyntivero vielä lisäksi.
Pinta-alavero sopi vielä jotenkuten aikaan jolloin puunhinta kehitys oli enimmäkseen nouseva. Nykyaikaan se ei sopisi ollenkaan kuten ei mikään metsän kiinteistöverokaan.
Edellisen hallituksen liikenneministeri Kyllösen aikaanhan se liikenne- lakiehdotus on tehty.
Autovero muuttuu vaiheittain. Jossain oli se taulukkokin (en muista missä), jossa näkyi ne vuosimuutokset. Kun ensivuonna nousee ajoneuvovero kaikilla 36,50 € niin tulot autoveroista valtiolle laskee samalla 360 milj.€ . Seuraavina vuosina sitten lisää samaan suuntaan.
Samalla kun mm. ajomäärien seuraaminen helpottuu, auton kaiken liikkumisen seuraaminen mahdollistuu. Siinä on laillisuus ongelmia olemassa. Eikös ne EU:ssa ole jo linjanneetkin, että yksityisyydensuojan vuoksi ko. seuranta ei ole mahdollista(?).
Suuret kulut olisi ainakin tulossa seurantasysteemistä. Entistä verotusmallia kehittämällä olisi paljon edullisempaa hoitaa uudistus. Polttoaineverossa jo maksetaan km:en mukaan ajamisesta, ja jokin tietullityyppinen maksaminen olisi edullisempi toteuttaa lisäksi. Ainakin ulkomaalaiset rekat pitäisi ensimmäiseksi pistää verolle.
Kummallista jos autoiluun liittyvät verot ei nykyiselläänkin riittäisi tiestön hoitoon, kun niitä kerätään moninkertaisesti enemmän kuin mitä käytetään tieverkoston ylläpitoon. Jos seuranta toteutuu, niin alkaa rahastus. Sama kehitys on tod.näk. mikä tapahtui sähkönsiirron yksityistämisen jälkeen.
Aika paljon on muuttunut autot T-Fordin ajoista, kun kulkevat jo ilman ohjaajaa. Mutta se huono puoli kehityksessä on, että saattaa vikaherkkyys lisääntyä. Ainakin huoltotarve kasvaa ja huollot tulee entistä kalliimmiksi. Autojen käyttöikä luultavasti lyhenee.
Omassa autossanikin on tutka, jonka avulla auto esim. pysyy toisen auton takana koko ajan samalla valitulla etäisyydellä; itselle jää vain ohjaaminen . Ajoturvallisuus ja ajamisen helppous lisääntyy. Kun tietokoneavusteiset härpäkkeet lisääntyy, niin huoltokohteet lisääntyy samalla, ja tietokoneisiin liittyvät hakkeroinnitkin saattaa tulla ongelmiksi jossain vaiheessa. Silloin ajoturvallisuus saattaakin vähentyä eikä parantua.