Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
GLA :
Yhtälailla voisi kysyä minkälaisessa mielikuvitusmaailmassa syntyy käsitys, että oman auton muutaman kymmenen gramman pienemmillä co2-päästöillä/km olisi jotain merkitystä ilmaston muutoksen torjunnassa ja vain suurempien päästöjen autot on niitä saastuttajia. Diesel- autot ilman uusia typpioksidin päästön estäjiä ovat moninkerroin saastuttavampia kuin bensiinimoottoriset autot. Samaan mielikuvitusluuloon voi laskea sen, kun jotkut kuvittelee, että esim. ostamalla sähköauton vähentää luonnonvarojen tuhlausta merkittävästi. Akkujen tekoon käytetään mm. paljon metalleja, jotka louhitaan kallioperästä samalla saastuttaen luontoa ja akut joudutaan uusimaan suht. lyhyen ajan jälkeen. Eikä sähkön käyttökään ole ihan luonnonmukaista ja saasteetonta; sehän on voitu tuottaa vaikka kivihiilivoimalassa.
Kummallista olkiukkologiikkaa edustaa vihjailusi huonon ajotaidon ja tehokkaan auton hankkimisen yhteydestä (?) .
En ainakaan henkilökohtaisesti suostu kokemaan huonoa omaatuntoa jostain laskennallisesta h-auton päästöstä, joka on suunnilleen puolet vähemmän kuin mitä syntyy esim. yhdestä pitkästä ulkomaan lentoreissusta (jota en tee) . Erona on vielä se että maksan auton päästöstä ns. päästömaksua moninkertaisesti virallisen päästömaksun arvon verran lisämaksua . Lentomatkustajat ei tietääkseni maksa ainakaan yli 300 €/lento päästömaksua. Vai maksaako ?
Ennakoivasti tehty mätästys rehevillä mailla saattaa heinittyä ja vesakoitua niin, että uudistaminen vaikeutuu liiaksi sen takia.
Onnistunut kaistalehakkuu, jos kuusesta aiotaan pääpuulaji ennen koivun kasvatusta, vaatii hyvät olosuhteet niin maapohjan kunnon kuin siemensadonkin puolesta.
Tottakai kaistalehakkuussakin koivua ilmestyy kaistaleille. Tarkoitin havupuita.
Taloudellisessa mielessä kuitupuita ei kannata istuttaa . Jos luontaista täydennystä on tulollaan, niin sehän voi onnistua ihan hyvin. Ilmaista ei taimikonkaan kasvatus yleensä ole, vaikka uudistaminen olisikin ilmaista jollain kuivalla mäntykankaalla. Jos taimikonhoitoja ei tehdä ollenkaan, niin aika pienet on ne hamassa tulevaisuudessa saatavat tulotkin ; voivat kutistua pitkän aikajänteen ja esim. siemenpuiden heikomman k-hinnan takia nollan tuntumaan.
”Hyvistä ja huonoista ajoista” metsänomistuksessa voisi sopia tähän kohtaan kerrata vähän historiaa.
Taloudellisesti huonoja aikoja lienee olleet ajat, kun puulla ei ollut kuin käyttöpuun arvo (rakennus- ja polttopuu + tervanpoltto) ja kun yhtiöt alkoi ostaa metsäpalstoja pilkkahinnalla, kun vain heillä oli tiedossa teollisuuden tulevat käyttötarpeet.
Koreansuhdanne 50-luvulla oli puun hinnan nopean kohoamisen takia hyvää aikaa, samoin 70-luvun alun öljykriisi. 80-luvun loppupuolikin oli korkeasuhdanteen aikaa ja metsänkasvatuskin oli silloin melko hyvin tuottavaa. Seuraavan kerran puun hinta käväisi normaalilla tasolla v. 2007.
Venäjän kuitupuu on ollut ennen ruplan laskua todella kallista eikä ole vieläkään halvempaa kuin kotimainen.
Mitään ”kompensointia” ei tuonti ole todellakaan vaan kuten jo tulikin esille ; se ylläpitää ylitarjontaa päähankinta-alueella. Osin voi liittyä myös puun saantiin, mutta pääsyy on hintakontrolli.
Siihenhän se on menossa ; kun laatupuuta ei arvoteta korkeammalle ostettaessa, (- sahatavaran myyntihinnoissa kyllä-) niin sahatavaran laatu ja saanto alkavat heiketä , ja on jo heikentyneet.
Harvassa kasvatuksessa ei vielä norm. tai lähellä sitä olevilla kasvatustiheyksillä pituuskasvu kärsi merkittävästi. Muutkin kuin istutetut puut lisää karsiutumista ja oksakoon pysymistä kohtuullisen pienenä.
Harvaan istustus toimii paremmin kuusella kuin männyllä.
Kaistalehakkuusta sen verran että varsinkin kuusella voi olla useampana vuonna peräkkäin niin huono siemensato, että luontaista täydennystä ei tule ollenkaan.
Kyllä se dieselkone vääntävämpänä pitää olla ja yli 180 hv, tai sitten bensakoneena yli 200 hv alkaa riittämään samoin, jotta ajo pysyy joustavana eikä jää jalkoihin.
Rahastojen tuotot voi olla pääasiassa laskennallisia, kun metsät arvotetaan uudelleen rantatontteina ja tulevaisuuden tulolähteinä .
Helpon rahan saantia ostometsistä edesauttaa liiankin väljä uusi metsälaki ja ostopalstojen verokohtelu.
Jos puun edullisuus Suomessa johtuisi korjuun tehokkuuden lisääntymisestä, ei mottikohtaiset korjuukulut olisi nousseet siten, kuin ne on nousseet muutaman vuoden aikana. Kuten jo usein on tullut todettuakin; työn hinta on noussut moninkertaiseksi ja puun hinta on laskenut reippaasti.
Tukin teossa oli jo silloin kun metsurit vielä teki suurimman osan tukeista sama +-3 cm katkonta-ohje käytössä.
Sahalla tasausvara oli sitten se n. 10 cm.