Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Viljan ja maidon reaalihinnat on laskeneet tunnetusti myös paljon ; niiden hinnanlasku on korvautunut maataloustuilla, joista tosin suuri osa menee jalostusketjun loppupäähän ym. välikäsille eikä viljelijöille.
Metsäpuolella tukien osuus on minimaalinen, joskin silti niillä on merkitystä varsinkin puun kasvatuksesta saatavan yhteiskunnallisen kokonaislisäarvon takia.
Tuotannon tehostaminen metsäpäässä hyvän metsänhoidon avulla onnistuu hyvin mm. liki kaikilla tällekin palstalle kirjoittelevilla ja hyvä niin.
Joitakin taitaa risoa, jos puun reaalihinnasta ja metsätalouden kannattavuudesta aletaan puhumaan oikeilla tiedoilla. Kun kantohintataso on 1/4 -osa siitä mitä se olisi, jos olisi pysynyt norm. hintakehityksen mukana, sillä on aika paljon vaikutusta myös metsänhoidon ja teiden hoidon tasoon.
Luin osan ap:n linkin perusteluista ja näytti olevan enimmäkseen ihan asiallista pohdintaa puunkorjuun historiasta.
Eräs käppyrä viljelymetsien ja kaikkien muiden metsien keskikasvusta pisti silmään. Sen mukaan viljelymetsien kasvu olisi ~ vajaa 3 k-m³/ha/a ja kaikkien keskikasvu puolestaan yli 5 m³/ha/a. Ei tuollainen vertailu anna oikeaa kuvaa kasvueroista. Parhaiten kasvavat viljelymetsät saavuttaa huippukasvunsa vasta myöhemmin ; nuoret viljelymetsätkin kasvaa motteja eniten vasta keski-ikäisinä, kuten kaikki muutkin metsät, joita on paljon parhaassa kasvuiässä.
Tekisi mieli jatkaa vielä vähän : kun samaan aikaan myyntivero% on noussut melko tasaisesti, niin puunmyynnistä yleishyödyllisenä hyväntekeväisyys toimintana ei pitäisi periä veroa ollenkaan, uusista ympäristövero horinoista puhumattakaan.
Jos kantohinta olisi pysynyt samana se olisi nyt n. 30 € / m³. Jos se olisi noussut
samassa suhteessa kuin muu hintataso, hinta olisi silloin ~ sama ja merkkinä € .
Kuitupuun hinnassa on kasvunvaraa ja voi pikkuhiljaa toteutuakin.
Pienestä päätehakkuun leimikosta myydyn kuusikuidun hinta oli n. 18 € /m³. Samasta kohtaa oli viimeksi väljenneyshakkuu 80-luvun lopulla. Silloin ku-kuidun hinta oli n. 90 mk/m³. Nykyinen hinta vastaisi sen ajan hinnoissa n. 70mk kuutiohintaa. Harvennukselta hinta olisi n. 50 mk.
S-E ostaa myös hankintapuita, ei tosin aina. Samoin sahat ostaa hankintapuita, ainakin jos ne toimittaa perille asti. Pylväitä ostetaan tienvarresta myös.
Hirvetkin osaa luontaisesti syödä esim. kuusenkuorta ravinnepuutokseen. Magnesium on elintärkeä hivenaine, tod.näk. etsivät sitä muualta, jos ei ole nuolukiviä nuoltaviksi.
L.Vaaran peräänkuuluttama sopivan koneyrittäjän valinta on useimmiten nykyään jo mahdollista, jos siihen vain on leimikon myyjillä halua .
Viimeksi tänä talvena tehdyn leimikon myynnissä oli seuraavat vaihtoehdot mahdollisia kilpailuttaa leimikko : 2 isolla metsäyhtiöllä, tai 2:lla eri sahalla, tai yhdellä erikoispuun ostajalla, tai vähintään 2:lla yksityisellä korjuuketjuyrittäjällä, tai sitten käyttää mhy:n korjuupalvelua.
Päätehakkuissa voisi hyvin kuvitella, että maataloustraktoripohjainen koneketju joutuisi niissä sen verran tiukoille, että niitä remonttipäiviä tulee välttämättä aika paljon. Harvennuksilla ja hyvillä maapohjilla varmaan toimisi nekin paremmin.
”Espoon Niipperin 25 neliön siirtolapuutarhamökeillä (vuokratontilla) on hintaa rapiat 70000 euroa, mutta niissä ei saa asua vakituisesti. Jos tuohon lisäisi lasiterassin ja parven, hinta jäisi silti alle 100000 euron. Tästä pitäisi saada vuokraa noin 6 prosenttia, jotta katettaisiin lämmitys, ylläpito, tontin vuokra ja nettotuottoa jäisi vielä verojen jälkeen 3 prosenttia, ts. vuokra olisi luokkaa 500 euroa kuussa, 20 euroa per neliö. Tämä on hyvin kohtuullinen vuokra pääkaupunkiseudulla.”
Riittäisikö noissa eristys ja lvi-ratkaisut talviasumiseenkin ?
Pienemmissä kaupungeissa/taajamissa tuolla n.500 € / kk vuokralla saa yksityisiltä vuokranantajilta hyvällä tuurilla esim. uudehkon n. 35 m³ saunallisen yksiön vuokrattua. Kaupunkien tai vuokrafirmojen omistamista ei tosin yhtä edullisesti .
Konttiasuminen voisi alentaa ainakin jonkin verran pääkaupunkiseudun korkeita asumiskustannuksia. Rakentamisen kalleus siellä johtuu osaksi tonteista, joista pitää kuulemma (taisi olla jonkun RIL:n pomon lausunto) maksaa jo ennen rakentamisen aloittamista n. 500 € /tuleva asuntoneliö edestä erilaisia maksuja. Asuntojen kalleus ei siis johdu pelkästään rakentamisen kalleudesta tai rakennusfirmojen voittomarginaaleista.