Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
” kaikki se puutavara, joka on myyty, pitää myös ainakin maksaa.”
Tuostahan se on kysymys. Vaikka jollain yksittäisellä mitta- ja/tai laatumuutoksella onkin vain pieni merkitys, niin silti ”pienistä puroista se jokikin muodostuu”. Sitten kun summataan kaikki yksittäiset muutokset yhteen, voidaan arvioida niiden vaikutusta puun myyntihintaan.
Puun ostajien mukaanhan puulla on aina hyvä hinta tai hinta on pysynyt vakaana. Ei se ole ainakaan puun myyjiltä pois vaikka vähän ruodittaisiinkin välillä ”liian” vähäpätöisiä puun myyntiin vaikuttavia asioita.
Niin, paljon vaikuttaa katkontaan motokuskin ammattitaito. Osaahan ne ammattitaitoiset, jo vuosia metsiä kolunneet, tehdä katkonnankin puuston mukaisesti, jos haluavat.
Kuitupuun määrän lisääntymisellä tai vähenemisella apteerausohjelman mukaan ei tosiaan ole kovin suurta merkitystä verrattuna siihen, mitä on eri tukkimittojen ja laatujen hakkaamisella.
Vähentäähän se jonkin verran saantoa, jos painotetaan kuitupuun pituudessa yli 5 m mittaa. Riippuu tietysti puustosta, mutta keskimäärin jää entistä enemmän sitä rangankarsintalatvapuuta metsiin.
Joskus aikoinaan oli n. 3 m:sen apumittana 2 m:n pölkky.
Pitkä kuitupuu vähentää varmaan vähän puiden käsittelykuluja kannolta tehtaaalle.
Taas olisi yksi hyvä lisäsyy myyjäpuolenkin ”oikeusturvan” lisäämiseksi siirtyä sovellettuun runkohinnoitteluun päätehakkuiden pystykaupoissa tai mieluummin, jos mahdollista, tienvarsikauppaan.
Jos metsään.fi tiedot otettaisiin metsäverotuksen pohjaksi, verotus muuttuisi kokonaan arviopohjaiseksi.
Varsinkaan sekapuustoiset metsät ei nykyisellä laserkeilausmenetelmällä tule arvioiduiksi lähellekään riittävän hyvin. Esim. koivikossa, jossa muutamia pieniä alikasvoskuusia, pitäisi laserkeilaustulosten mukaan olla kuusikuidun lisäksi kuusitukkia ja jokunen motti myös mäntykuitua -ja tukkia. Liian suuria virhearvioita puuston arvon osalta tulee helposti.
Pinta-alaverotus on liian kallis systeemi pitää yllä. Ei ne vanhat 80-luvun tiedot pidä enää paikkaansa ja ilman jatkuvaa päivitystä ei onnistu.
Tolppien nokkiin on tehty ja tehdään varmaan vielä nykyäänkin Suomessakin kesämökkejä ja saunoja ainakin.
Minulla on kesäkäyttöinen mökki joka on korkeiden tolppien varassa. Savusaunan tein myös luonnonkivistä kasattujen tolppien varaan ; ei tule kevään sulamisvedet eikä kosteus rakenteisiin ainakaan ulkopuolelta.
Sitä tarkoitin, että joitakin automerkkejä arvostavat vaihtoautoina vain sen merkin myyjäliikkeet.
Mm. Keski- Euroopassa on käytössä telakoneita, joita käytetään sekä peltotöissä että puun korjuussa. Pienimuotoisesti sama onnistuu varmasti täälläkin , suuremmassa mittakaavassa ei ole realistista nykyään, kun tarvittavat puumäärätkin on kasvaneet huomattavasti menneiden vuosikymmenten takaisista.
Korjuukustannukset kuutiota kohti on kyllä nousseet tehokkuuden lisääntymisestä huolimatta melko tasaisesti vaikka puun hinta on pysynyt laskusuunnassa. Kone- ja palkkakustannusten nousun takia .
Pösön ostaja varautuu jo näemmä siihen että muuhun merkkiin ei juuri voi enää tulevaisuudessa vaihtaa heikon vaihtohinnan takia.
Sama ongelma on tosin olemassa monen muunkin auton kohdalla. Lada ja Citro ainakin on olleet aikaisemmin samankaltaisia ”asiakkaan sitouttavia” automerkkejä.
Pyöreän puun ostohinta määräytyy jälkeenpäin sen mukaan mitä mittoja ja laatuja ostaja sattuu kulloinkin tarvitsemaan ja siitä kuinka motokuskit osaa hommansa. Niinhän se on että alkuperäinen kauppasopimus on vain ostajan tekemä suuntaa antava arvio (syötti?) kaupan kohteena olevan puutavaran todellisesta myyntihinnasta.
Helppoa ja riskitöntä ostajille ; myyjille jää vain vähän tai usein ei ollenkaan mahdollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen.
Ladoja ei ole tehty enää pitkiin aikoihin Suomessa. Porsche Boxtereita ne viimeksi ennen Mersuja Uudessakaupungissa taisi tehdä.
Puukenkä-Saabista taisi alkaa autotuotanto Suomessa ; jokin kuorma-auto (jonka nimi ei tule nyt mieleen) taisi olla jo tosin ennen sitä . Myös isompia Saabeja ja Talbotteja siellä UK:ssa on kasattu myös.
Mini on noista brittiautoista petrannut aika paljon sijoitustaan katsastustilastoissa, (tai jossain laajemmassa vertailussa).