Etusivu › Keskustelut › Puuki › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 13,381 - 13,390 (kaikkiaan 13,412)
1 2 3 … 1 338 1 339 1 340 1 341 1 342
  • Puuki 24.10.2016, 08:26

    Kuivahko kangas, kuiva kangas jne. ovat kasvupaikkatyyppejä,
    jotka on yksinkertaistettu metsätyypeistä, joita on paljon enemmän kuin kasvupaikkatyyppejä.
    Kasvupaikkatyyppejä käytetään mm. maaperän metsän kasvukyvyn arvioissa. Toinen kasvukyvyn ”arviointiapuväline” on pituusbonitointi.

    Puuki 23.10.2016, 07:37

    ”Kokemusta kuusesta kuivahkolla kankaalla taitaa olla aika vähän ensiharvennuksen jäljiltä, koska 80-luvulla mäntyä laitettiin innokkaasti MT-pohjallekin.”

    Pääasiassa 70-luvun muotia oli se männyn istutus into.
    Kuivahkojen kankaiden luontaisesti ”vahingossa”syntyneitä kuusikoita on toki olemassa.

    KT:n mainitsemia vanhempia kuusikoita liian karuille kasvupaikoille syntyi aikoinaan paljon ainakin tervanpolton seurauksena. Myöhemmin kun on hakattu mä- tukkipuuta
    ns. ylimetsän, on kuuset saattaneet jäädä kokonaan pystyyn.

    Puuki 22.10.2016, 15:59

    ^ Eipä se sitä tarkoita että ohituksia tulisi liian tiukoissa paikoissa
    tehtyä tai sakkonopeuksia ajettua. Helpottaa vain joustavaa
    liikkumista.
    Paljon hankalampaa on alitehoisella autolla, joilla niilläkin olen joskus nuoruudessa ajanut, ohittaa hitaasti kulkevia ajoneuvoja.

    Puuki 22.10.2016, 12:46

    ” Yle: ”Luonnonsuojelijat toivovat, että Vapolta vapautuvat maat voisivat päätyä luonnonsuojelualueiksi. Vapo voisi antaa käytetyt alueensa suoraan koskeikoiksi tai myydä ne valtiolle luonnonsuojelualuiksi, ehdotetaan Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiristä.”

    Tuossa on tosiaan hyvä idea perustaa luonnonsuojelualueita
    ainakin osasta entisiä turvesoita. Ja koska luonnosuojelujärjestöillä näytti aik. kommentin (Gla) perusteella olevan rahoituskin jo kunnossa, niin mikä ettei. Ostakaa pois vain.

    Muuten, parhaat suot kannattaa ilman muuta istuttaa koivulle ; Koivun kasvu sitoo jo ensimmäisen 16 vuoden ajalla saman verran hiilidioksidia kuin luonnontilainen suo 160 – 270 vuoden aikana. Kaikista soista ei kannata tehdä kosteikkoja,
    vaikka nekin on hyödyllisiä luonnon monimuotoisuuden lisääjinä.

    Puuki 22.10.2016, 11:02

    ” 10,2 kg/hv, eikä koskaan ole 300 tkm aikana tullut sellaista oloa, etteikö vähempikin riittäisi ”.

    Kyllä tuo on yli sen ratkaisevan rajan, joten kannattaisi ehkä harkita vaihtoa :).

    Ei vaan, omista tarpeista ja tottumuksesta se tietysti kiinni on,
    mikä sopii parhaiten kenellekin.
    Omassa autossa on alle 8 kg /hv . Hyvää kiihtyvyyttä tarvitsee
    joskus ohitustilanteissa, mutta ei siitä juuri muuta etua ole.

    Puuki 22.10.2016, 10:42

    ^ Olen lukenut saman jutun. Syvemmältä katkeilevien juurten
    aiheuttamat vauriot voivat tulla näkyviin vasta vuosikymmenten kuluttua.

    Metsäkeskuksen kantokäsittely seurantatutkimuksessa v:lta -15
    näytti käppyrän perusteella olevan hyvin tehtyjä kohteita 2/3-osa. Mielenkiintoista oli , että yhtiöittäin tarkasteltuna (16 kpl)
    5 yhtiöllä oli ollut tullut ”hylsyjä” ja niistä yhdellä 50 % ja toiseksi
    päässeellä 25 %. Muilla huomattavasti vähemmän. Yhtiöitä ei oltu nimetty.

    Puuki 22.10.2016, 09:40

    Olisiko Kanadan metsänhakkuutavan ero syynä tyvilahon vähäisyyteen siellä (?). Kokoruonkoina juontavat yleensä puut ja harvennushakkuita tehdään ainakin vähemmän kuin täälläpäin.

    Muistelen että kuusentyvilaho olisi tullut yleisemmäksi rannikkoseutujen kesähakkuiden seurauksena joskus höyrylaiva-aikakauden paikkeilla, tai sitten se liittyi laivojen
    rakennuspuiden hankintaan jo sitäkin aikaisemmin.
    Kuitenkin rannikon vähälumisilta seuduilta ko. ongelma on alkanut.

    Puuki 21.10.2016, 20:20

    Pääosin kelien lämpenemisestä johtunee juurikäävän ja tyvitervastaudin leviäminen pohjoista kohti.
    Kantokäsittelyn tarve on laajentunut ~vuosikymmenen aikana
    Kainuuseen asti.
    Kesäkorjuun hyödyt ja haitat tullenee uudelleen arvioitaviksi,
    tai ainakin pitäisi tulla. Puun saanti tuoreena tehtaille edellyttäisi
    ympärivuotisia hakkuita, mutta jos hakkuiden aiheuttamat haitat
    jäävälle puustolle on liian suuret, se ei pitkityksessä toimi.
    Toivottavasti löytyy tarpeeksi hyviä torjuntakeinoja, tai sitten puun varastointi kesää varten pitää ottaa käyttöön.

    Puuki 20.10.2016, 17:22

    Jos puita on enemmän kuin muutamia, niin ensin kun merkkaa
    nauhalla ja lopuksi vasta spraymaalilla, niin ei tarvi raapia maalia
    niistä väärin valituista puista kirveellä.

    Puuki 20.10.2016, 13:55

    Ymmärsin tuon Tornbergin tutkimuksen mukaan, että vain riekkojen kohdalta olisi yliarviota. Niitähän ei muutenkaan
    ole läheskään niin paljon kuin teeriä tai pyitä, joten vaikutus
    kokoanaismääriin ei ole kovin merkittävä.

    Mutta oli miten oli, joitain keinoja on olemassa myös metsäkanalintujen kantojen parantamiseen. Säätekijöihin ei voi vaikuttaa, mutta metsänhoidossa esim. riistan suojapaikkojen jättäminen sopii nykyaikaiseen metsänkäsittelyyn ja ojiin tehtävät ”rampit” poikasten pelastautumista varten olisi melko yksinkertainen keino vähentää keväthukkumisia.
    Kangasmaiden ja soiden vaihettumisvyöhykkeiden jättäminen
    luonnontilaan ei juuri vähennä puun tuottoa, mutta antaa suojaa linnuille. Leppiä voi jättää pyiden ruokapaikoiksi jne.

    Aika kaukana talousmetsien olosuhteista taitaa olla Värriön
    metsien olosuhteet, mutta varmaan nekin tutkimukset jotain
    uutta kertoo elikoiden suhteen.

Esillä 10 vastausta, 13,381 - 13,390 (kaikkiaan 13,412)
1 2 3 … 1 338 1 339 1 340 1 341 1 342