Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Melko huonollakin odotettavalla tukkiprosentilla kannattaa jatkokasvattaa oksikkaaksi kasvanutta männikköäkin.
Hintaero/motti on kuitenkin esim. 50 /50 tilanteessa n. kolminkertainen verrattuna pelkkään kuitupuun myyntiin.
Pidentynyt kasvatusaika ei lisää ennenaikaisen kuitupuun
hakkuun edullisuutta tarpeeksi.Laatuharvennukseen tuo liittyy siten, että männikkö voi näyttää laadultaan ala-arvoiselta eh-vaiheessa, mutta jos tähteelle (kasvamaan) jää esim.10- 15 % alkuperäisestä runkoluvusta tukkiaihioksi sopivaa, niin metsää kannattaa yleensä jo jatkokasvattaa eikä uudistaa etuajassa.
Joskus vuosikymmeniä sitten jätin lehtomaisen kankaan osittain luontaisesti syntyneeseen kuusikkoon muutaman koivun kasvamaan etukasvuisena tarkoituksena ottaa ne myöhemmin polttopuiksi. Jäivät kuitenkin eh:een asti pystyyn.
Parin koivun ympärille oli kasvanut tiheä kuusikko, jonka
latvuskorkeus kasvoi tasaisesti 0.5 m :stä —> 7 m :iin
n. 15 m halkaisijaltaan olevassa ympyrässä, jossa koivu oli
keskipisteessä.Tuohan on mielenkiintoista, että tuhkan levitys on ollut
välillä kiellettyä.
Olisiko ollut apulantafirman tutkimuksessa todettu yllättävä luonnonhaitta kyseessä ?Kitkarenkailla ei tee juuri mitään pahimmilla jääkeleillä.
Painavampiin pakettiautoihin sopivat paremmin kuin
tavallisiin henkilöautoihin.^
Tuo on varmaan paikkakuntakohtaista. Täällä lähimmälle sahalle
pitää / saa toimittaa puuta ”ominnokkinensa” perille asti, ellei toimita mhy:n kautta.
Mutta kiireisiähän ne nykyajan ostomiehet on ainakin sesonkiaikoina. Ennen pinomitalla meni aikaa ja tupakkia,
nyt tuijotetaan pääasiassa vain näyttöruutua ja tulostetaan joskus mittauslistoja.Onhan niillä paikallisesti vaikutusta co2,ym-päästöjen vähennyksillä, mutta miten paljon vaikuttaa kokonaisuuteen, kun teollisuus on siirtynyt maihin, joissa päästövähennyksiä ei juuri tehdä ?
Se on ihan eri juttu, mutta maallikosta ainakin vaikuttaa lähinnä ”peiton yläpään jatkamiselta alapäästä otetulla palalla”.Tilanteen mukaan niitä etukasvuisia tietysti pitäisi poistaa.
Paras tilanne on jos on mahdollista rankapuuksi harventaa jo ennen ensiharvennuskokoa.Joillakin metsureillakin on tapana jättää esim. pitkä hieskoivu keskelle mäntyryhmää. Jos sitä koivua ei poisteta ennen ensiharvennusta, niin eihän niistä männyistä yleensä kunnon tukkipuita enää tule, tai ainakin kasvu hidastuu liiaksi.
Onko FSC- sertifioinnissa jonkinlainen anemaksu käytäntö,
kun sen vuosimaksut on satoja euroja, vaikka nykyaikana
sen sääntöjen noudattamisen voisi helposti tarkistaa ilmakuvista
ja tehdä vaikka otannalla maastotarkastukset ?Ynnäilin tuossa ja huomasin, että meikäläisen metsä jo täyttää
FCS vaatimukset. Voin siis vakuuttaa ostajillekin sen ja liimata
vaikka jonkin ”luonnonmukaisesti tuotettua” -tarran pinojen päihin. Saa käydä tarkastamassakin, mutta en maksa siitä kuin
kohtuuliseksi arvioimani summan.
Sertifiointi on käytännössä kunnossa, leima vain puuttuu.
Pitää olla neuvotteluvara tuossakin, muuten ei tule mitään.Männiköissä etukasvuiset puut pitäisi kyllä poistaa jo ennen
ensiharvennusta, jos haittaavat ympärillä olevia. Mänty kärsii
varjostuksesta paljon enemmän kuin kuusi.
Hontelot männyt eh:n jälkeen ei kestä lumikuormaa eikä kasvu
muutenkaan palaudu kovin nopeasti.Jees-miehen mielestä ilmeisesti kaikki mikä ei näy (haapa)puusilmästä kuuluu mahdottomuuksien sarjaan.
Jos sinun mielestä hirviä on sopivasti (”Sitähän se kanta on ollut vuosikymmeniä”),niin mitään ongelmaa ei siis olekaan(?).
Kannan vahvuus on ollut vuosikymmeniä ongelmana yleensä paikallisesti, välillä koko maan laajuisesti.
Jos olisit ollut joskus hirvimetsällä, niin tietäisit varmaan paremmin hirvien käyttäytymisestäkin. Paksun lumen aikaan
varsinkin pienikin määrä hirviä syö talvilaidun alueellaan taimikot huonoon kuntoon. Sen voi estää siirtämällä eväät
toiseen paikkaan, jotain ne kuitenkin purevat hengenpitimikseen ja parempi jos syövät muuta kuin männyn
taimia.