Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
”Naapuriporukkaan kuuluu innokas hirvikoiran omistaja maanviljelijä/virkamies. Hän on perustanut 2,5 ha:n riistapellon (niitähän EU tukee), joka varmasti houkuttelee hirviä. Juuri katseltiin kuvaa kuinka hänen nurmipellollaan laidunsi 8 hirveä. Jos tuon paikan lähellä sattuu hirvituhoja, niin kyllä silloin on kyse muustakin kuin pelkästä luonnontuhosta.
Lähetetty: 2 h, 42 min sitten
Lähettäjä: Timppa ”Tuosta tuli mieleen, että sopivasti pienennetty hirvikanta ja
riistapellot + mm. harvennushakkuiden männynlatvojen käyttö talviruokinnassa, voisi toimia hyvinkin taimikkotuhojen vähentämisessä.
Talvilaidunalueiden hirvet ohjataan käyttämään tiettyjä ruokapaikkoja taimikoissa asumisen sijaan. Samoille alueille
nuolukivet niin ei kuusenrungotkaan tärvelly.
Hirvet on luontaista eläimistöä, niin eihän sitä kantaa
kuitenkaan voi vähentää metsänkasvatuksenkaan kannalta
ihanteelliseksi.
Olisko liian kallista ? EU:lta osarahoitus siihen, ja taimikkojen säästyminen jo toisi menot takaisin moninkertaisesti.Eikö siihen tankkiin voi lorauttaa jäänestoa pikkupakkasilla ?
Dieselit on moninverroin saastuttavampia kuin bensakäyttöiset.
Hiilidioksidipäästöjä syynätään tarkkaan, mutta muut päästöt jotka on hengitysilmalle paljon haitallisempia ei niin tarkan kontrollin alla ole olleet ainakaan ennen näitä uudempia dieselien päästösuodattimia.Paperilla pienen co2 päästön omaavat autot kuormattuina moninkertaistaa myös ne päästöt, kun moottorin teho ei riitä ja polttoainetta kuluu huomattavasti norm.kulutusta enemmän.
Joissain autoissa ruostuu ensin helmat. (”Pohjan tervaamista”
pystyy ainakin nohevimmat jatkojalostaa päässään koskemaan muitakin kohtia autossa). Kotelotkin voi käsitellä samalla tavalla kuin varsinaisilla ruostesuoja-aineilla tehdään. Tervan pystyy tekemään juoksevammaksi mm. vernissalla tai öljyllä.
Terva ei kelpaa ”viralliseksi” ruostesuoja-aineeksi ,
koska on liian halpaa.MH:n tuotot on varmaan laskeneet osin syistä, joita kerroit k.o.
mutta puun hintojen muuttuminen on ollut vielä isompi tekijä.90-luvun alun lamaa edeltäneinä aikoina, kun puun hinnat oli
samalla tasolla kuin nykyään, 120 €/ha taimikonhoidosta olisi
ollut käypä korvaus keskinkertaisen taimikon harvennuksesta.
Nythän samalla hehtaaritaksalla ei voi tehdä kuin korkeintaan oikein helpon varhaisperkauksen.”Paikallinen sorayritäjäkin tarjosi kalliomursketta 10 t:n kuorman kiinteään 160 €:n hintaan, ajo ja alusterällä tasattuna 15 km päähän, ja sai heti kalustolle töitä.”
Aika pieni kuorma kuutioissa. Ei ole kovin edullista, mutta
hinnat vaihtelee tietysti kysynnänkin mukaan.Lyhyellä ajomatkalla ( 2 km ) kuorma mursketta maksaa täällä
n. sata eurua.Auton pohja kannattaisi tervata muutaman vuoden välein.
Terva on hyvä este ruosteelle, vaikka ruosteenesto aineiden markkinoijat sen tietysti teilaavatkin huuhaaksi.Glyfosaatin osalta oli sentään aihettakin ainakin maatalouden käytön osalta E-ja K-Euroopassa, mutta tämä metsän kohtelu
päästölähteenä ja hiilen polton päästörajojen moninkertaisuus
puuperäisiin nähden on pelkkää omia etuja puolustavaa
politiikkaa, jossa faktat on jätetty huomiotta.(taisin muistaa toisessa ketjussa sen hiilivoimaloiden päästörajan väärin , kun kirjoitin sen muuttuvan 400 mg:sta 300 mg:aan, kai se olikin vain tuo 360 mg:aa)