Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Puuston pääoman tuplaaminen aiheuttaa entisestään suuremman edun kannattavuusvertailussa tasaikäiselle metsälle.
Korkolaskennan mukaan ottaminen ei sinänsä ole väärin tuottavuusarviointiin mutta kun jk-firmat käyttää sitä väärin oman agendansa edistämiseen. Suurin huijaus on teoreettisen jatkuvien kiertoaikojen summafunktion käyttö kuvaamaan käytännön metsän hoitoa myös yhden kiertoajan aikana. Ts. oletetaan että päätehakkuussa saatava kantoraha ei muka kuulukaan ottaa huomioon koska se kuuluu edellisen puusukupolven tuloihin laskennassa. Ei se mene käytännössä niin, sen älyää jokainen joskus puukauppaa tehnyt.
Korkoa pitää laskea erotukselle joka tulee jk-metsän hakkuun ja tasaikäisen hakkuun kantorahatuloerosta vähennettynä uudistuskuluilla.
Jos olisit Perko myynyt päätehakkuulla 15 vuotta sitten, olisi poistuma ollut ehkä 300 m3/ha, korjuun hinnan erosta 5 €/m3 vähintään . Nykypäivän hinnoilla : 100 m3/ha joka jäi pystyyn, sen pääomameno= 3100 € + 5 x 300 m3 = 4600 € – uudistuskulut 900 € = 3700 € . 15 v, 5 % korko—> 7700 €.
Sait myynnistä nettoa 4600 , bruttona 5980 € . 7700 – 5980 = 1720 €. Sen verran tasaikäisen viljelymetsän kasvattaja olisi edellä tuotossa jk:n harsintatouhua 15 vuoden päästä hakkuusta.
Ei riukuuntumista tapahdu vaikka taimikon tiheys olisi yli 2000 kpl/ha. Sinne vain pitää sitten mennä ajoissa e-puun korjuuseen. Hyvä puusto jäi tähteelle vaikka tiheys oli 4000 kpl/ha männikössä. Ennakkoraivausta ei tarvittu koska oli sen verran tiheää , että metsä oli jo sulkeutunut eikä riukupuustoa ollut haitolla.
Th:t pitää tehdä tilanteen mukaan sopivasti, niin enakkoraivaukselta vältytään.
Elä puutu asiaan jota et Jovain ymmärrä.
Ymmärsit mjo väärin. Tarkoitin että jk:n arvokasvu ei ota kiinni tasaikäisen viljelymetsän tuottoa, kun mukaan lasketaan erotus päätehakkuun korjuussa.
ˆOli niin tyhmä lause, että varmaan keksit sen ihan itse.
Varkaalta varastaminen on palautus, ei varkaus.
Ei siinä esimerkissä ollut sinusta kysymys. Vaan yleisestä periaatteesta ; onko sopivaa varastaa siltä joka (jos on varastanut) sinulta varastaa.
Ei siinä edellisessä kysymyksessä ole hutut ja vellit sekasin. Koetin saada sinut ajattelemaan miten suuri ero syntyy tulossa heti alkuun noilla spekseillä jotka on usein todellisuutta metsässä .
Sitä tuloeroa ei kurota kiinni paremmalla arvokasvulla kuin hyvin harvoin jos silloinkaan.
Minkälainen arvokasvu pitää olla jk:ssa, kun päätehakkuussa tulo/ha on 5 €/korjattu kuutio + 100 mottia/ha suurempi kertymä ja tasaikäisen viljelymetsän kasvu/kiertoaika on 20 % parempi kuin jk-metsän kasvu samassa ajassa ? Korko% = 5 .
Jos joku varastaa sinulta oletko oikeutettu maksamaan potut pottuina eli varastamaan vuorostasi varkaalta ?
Oletetaan että valtio vie sinulta sopimuksen vastaisesti varoja esim. 1000 €:n edestä. Jos myyt vaikka klapeja pimeästi saman summan edestä, ollaanko tasoissa ?