Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Kuinka paljon tuhkaa per puu kannattaa laittaa? Riittääkö tosiaan tuo avausviestin kourallinen?
Entäs levityspaikka? Ihan puun juureenko se viskataan?
Poronhoitoalueen rajaa pitäisi tosiaan nostaa ja porojen määrää vähentää pohjoisessakin, mutta poronhoitoa ei silti pitäisi etnisesti rajata vain saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluville. Tällaistakin ehdotusta on tullut vastaan.
Susia saisi olla enemmän täällä eteläisemmässä Suomessa. Ainakin siinä tapauksessa, että sorkkaeläinten kannat pidetään näin korkeina.
”Pakurikääpiä on kyllä jemmassa ja teetä on keitelty.”
Suomalaisen metsäpolitiikkaa seurailleena arvailen, että pakurikäävästä kiinnostutaan vasta kun sitä voi alkaa keittää sellukattilassa.
”Joskin nykyään sorrutaan liikaa sellaiseen ”Sirkka 64v hoitaa puolen hehtaarin metsäänsä vesurilla ja tekee haavanoksista unisieppareita” artikkelien tekemiseen.”
Repesin hillittömään nauruun kun huomasin töllöstä Aarteen mainoksen. Ei ollut taustamusana mitään jätkänhumppaa tai Veikko Lavia, vaan Hedningarnaa. Siis juuri sellaista musiikkia, jota unisiepparien askartelijat kuuntelevat etsiessään yksisarvisia omasta satumetsästään 🙂
Jos myyrillä on noin iso vaikutus, niin silloinhan metsänomistajien kannattaisi kiikuttaa pöllönpönttöjä metsät täyteen?
Aiemmin keskustelussa mainittiin myös supikoira. Onko jotain tutkimustietoa siitä, että kettu ja muut ’perinteiset” pienpedot eivät riitä myyräkantoja hoitamaan, tarvitaanko ehdottomasti myös supikoiraa tai vaikka minkkejä myös?
Julkisesta vielä. Onko kukaan täällä koskaan räknäillyt, jotta mitkä tehtävät ja virat julkisella puolella on turhia, ja paljonko niiden lopettamisella voisi saada säästöjä?
”Kohta tuntuu että pelimaailma on se ala jolla ne rahat tehdään. Metsäala taitaa olla kohta aika vanhanaikaista.”
Fiksuimmat onkin varmaan jo siirtyneet koodaamaan pelejä metsänhakkuusta. Ostin oheisen pelin kirjastoon, eipä ehdi kauaa hyllyssä odottamaan lainakertojen välillä, kun joku piltti sen taas kotiinsa kantaa ja harjoittelee puunkaatoa. Jos ei näin kasva hyviä metsätyömiehiä niin ihme on.
Yksi mieleen jäänyt muisto vuosien takaa. Olin tekemässä kirjaston muuttoa. Pakkasin kirjoja muuttolaatikoihin ja kannoin kuorma-autoon. Paikalle oli osoitettu myös kaksi kunnanmiestä, siis sellaisia oikeita työmiehiä eikä mitään humanisteja. Äijät kanto välillä yhden laatikon kahdestaan ja sitten ne meni tupakalle jupisemaan, että ”ei näillä palkoilla, saatana”.
Nauratti silloin ja naurattaa vieläkin.
”Puunhalaajan palkka ei todellakaan ole erikoinen. Lähinnä tulee mieleen kirjastoalanvirkailijoiden palkat.”
Metsuri motokuski haarukoi oikean työmaan heti.
Keskustelussa on puhuttu lomarahoista. Minusta niiden leikkaaminen/poistaminen olisi kunta-alalla järkevin tapa tehdä säästöjä. Mieluummin leikataan tuosta kun kasvatetaan ryhmäkokoja tms. Palkattomia vapaita pitää myös markkinoida tehokkaasti, samoin lomautuksilla saa säästöjä todistetusti. Mieluummin viikko lomautusta kaikille kuin vaikka opettajien määrän vähentämistä. Iso osa kunta-alan hommista kun on ihan järkeviä, ei niitä kulttuuritulkkeja ja toiseus-koordinaattoreja nyt niin paljon ole.
”Teollisuudesta ja julkiselta sektorilta voitaisiin milloin tahansa vähentää 20%työntekijöistä ja kaikki työt tulisi tehtyä.”
Omalta työpaikalta leikattiin juuri tuo noin 20 prossaa. Kaikki työt ei tule tehtyä. Kuntalaisilla olisi paljon sellaisia toiveita ja tarpeita, joita ei voi toteuttaa. Toisaalta on sitten niin, että esim. kunnnan ja maakunnan rajat rikkovalla yhteistyöllä voisi saada aikaan tehokkuutta. Ideaalitilanteessa byrokraattisia ja jäykkiä rakenteita saataisiin purettua ja ohjattua työvoimaa uusiin tehtäviin.
”Suomessa on koulutettu liikaa porukkaa väärälle alalle. Korkeakoulut työntävät tohtoria ja maisteria työttömyyskortistoon”
Tuo on totta. Lisäksi koulutusverkko on ihan laaja. Kestämme sen jos Helsingissä pari lahjakasta tyyppiä opiskelee kuvataidetta. Ei ole tarvetta sille että maakunnissa epämääräiset koulut tuuttaavat markkinoille Kuvataitelija (AMK) -tutkintoja. Myös omalla alallani koulutusta on mielestäni liikaa.
”Lisäksi on yksityistä puolta lyhempi päivittäinen työaika, en pääse koskaan verotoimistoon amulla klo 7.00.”
Yleistys. Olen töissä laitoksessa joka on ma – to auki 10 – 19. Asiakkaita käy päivittäin plusmiinus 300. Kertaakaan ei viimeiseen 7 vuoteen ole pistetty ovia kiinni siksi, että työntekijöiltä loppuisi työaika. Välillä se tarkoittaa sitä, että tekee kolme tuntia ylimääräistä ja vaihtaa työvuoroja muutenkin lennosta. Ylityökorvauksia ei tule, sisääntehdyt tunnit koetetaan pitää jossain välissä.
On kunnassa toki sellaisiakin tehtäviä, joissa voi käydä tekemässä vain sen 8-16 päivän. Haluan näillä kommenteilla tuoda esiin sitä, että kunta-ala on hyvin monimuotoinen. Vaikka osa siellä saa ihan mukavaa palkkaa, ei samaa voi yleistää kaikkiin. Sama juttu työajan kanssa, osalla kunnan ihmisistä se on jotain muuta kuin 8-16