Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Gla: ”Kyllä. Siksi pitää olla selvyys luvuista.”
Kun lasketaan, pitää olla yhtälö ja luvut.
Kun puhutaan metsän kannattavuudesta, tarkkoja oikeita lukuja ei ole olemassakaan. Jo siitä syystä, että emme tiedä tulevaisuutta kymmenien vuosien päähän. Tulos on parhaassakin tapauksessa kartta tai kompassi eikä valokuva tulevaisuudesta. Eri luvuilla voimme kuitenkin tutkia, mitkä tekijät lopputulokseen vaikuttavat ja millä painoarvolla. Sikisi on aivan oleellisen tärkeää, että meillä on yhtälö, mihin näitä lukuarvoja sijoitetaan.
Jos ei ole täsmällisiä lukuarvoja eikä ole edes yhtälöä, mihin lukuarvot sijoitaa, niin tikanheitto on täydellistä.
Sinulla on niin paha asennevamma Gla asian suhteen, että et halua katsoa totuutta silmiin vaikka selvästi tiedät miten se tapahtuu. Lukuarvoista voimme kiistellä maailman tappiin, eikä se johda mihinkään.
Mitään raketti- tai salatiedettä tämä ei ole. Kannattavuutta tavoiteltaessa pyritään yksinkertaisesti maksimoimaan vain nettotuoton nykyarvoa. Jos se ei mene jollekin jakeluun, niin ei sitten mene.
Olen Rane kertonut täällä koko lailla tarkkaan oman metsänhoitoni ja sen kuinka tähän on tultu. En ole vielä juurikaan joutunut edes valintatilanteeseen, jatkuva vai jaksollinen kasvatus. Lakikin muuttui vasta juuri. Liiankin reheville maille kustannussyistä perustetuissa männiköissä en tietenkään altaraivaa syntyvää kuusikkoa. (jos se katsotaan jo jatkuvaksi kasvatukseksi) Oikeastaan en ole edes kiinnostunut koko tästä vastakkainasettelusta, vaan yl. toimin kulloinkin käsittämälläni taloudellisella tavalla. Metsät on hankittu 20 – 30 vuotta sitten, jolloin hakattiin pinta-alaverolla (taloudellisesta syystä) kaikki, jotka terälle ylettyy. Nyt en yl. tarvitse kolmen metrin mittaa, kuten Visa puiden ympärysmitan mittaamiseen. Metrin mitta riittää suurella osalla mainiosti, mutta suhteellinen arvokasvu eli sijoitetun varallisuuden tuotto on huomattava. Minulle se on aivan oleellinen kiinnostuksen kohde. Minkälaisen koron saan sitoutuneelle varallisuudelle metsässä verrattuna vastaavan riskin sijoitukseen muualla. Tästä tasapainosta on kysymys.
Minulle korkovaatimuksella ei ole mitään tekemistä metsästä saatavissa olevan koron kanssa.
Männikön uudistaminen on helppoa ja halpaa. Kalliisiin uudistamiskustannuksiin en lähde, koska en saa hyvin yksinkertaisella matematiikalla tarkasteltuna, riittävällä korolla, omiani koskaan takaisin. En omista etelän reheviä kuusikoita.
En näe Rane taloudelliseen tarkasteluun muuta vaihtoehtoa, kuin NNA. Metsänomistajana joudun tekemään sitä vain sillä tarkkuudella, joka on kotikonstein on mahdollista, enkä lähde niitä nyt sinulle Rane sen tarkemmin esittämään.
Sitä en lakkaa hämmästelemättä, että kuvitellaan tuotannon määrän ja kannattavuuden olevan sama asia. Näin ei ole millään elämänalueella, eikä varsinkaan metsätaloudessa, jossa tuotantoon kuluu kymmeniä vuosia. Kuinka tällainen totaalinen väärinymmärrys on voinut yleensä syntyä?
Asian luulisi olevan päivänselvän jokaiselle, jolla on edes auttavat ala-asteella opetettavat matemaattiset taidot.
No vielä kerran, jos vaikka Ranellekin menisi jakeluun.
En ole vaatinut keneltäkään yhtään mitään, en laskemista tai mitään muutakaan. Kukin saa hoitaa metsiään juuri kuten haluaa ja hyvä niin.
Olen vain todennut mitä on puuntuotos ja mitä on kannattavuus. Niitä ei pidä sekoittaa keskenään, koska ne ovat eri asioita. Olen kirjoittanut myös siitä, kuinka nämä asiat alkoivat muuttua parikymmentä vuotta sitten ja kuinka lainsäädännöstä lähtien nämä kaksi asiaa oli sekoitettu keskenään. Kuten Glakin tuolla edellä kirjoitti, minäkin olen hyvin tyytyväinen, että tämä prosessi johti lainsäädännössäkin asian perusteelliseen korjaamiseen.
Jos jotakin olen täällä yrittänyt sanoa, niin se on ennen muuta kohdistunut näiden kahden käsitteen oikein ymmärtämiseen.
…
Mitäkö eroa Puuki? Kun yhtälöön laitetan piiitkä rivi muuttujia, niin hommma menee yliopistomiesten puuhaksi. Muutamalla oleellisella voi selvittää jo jotakin itsekin. Esim. sen, kuinka ratkaisevaa roolia korko näyttelee.
Pahoittelen Gla, jos alkaa näppyjä tulla aiheesta. Puhutaan kuitenkin aika oleellisesta tekijästä, jonka huomioimatta jättämisellä pettää itseään.
Ketkä me Visa?
Isäntä ja renki lähtivät hirvimetsälle. Isäntä näki jotakin ruskeaa liikkuvan ja ampui. Saalista tuli, mutta se olikin naapurin lehmä. Isäntä totesi rengille, että me ammuimme vahingossa naapurin lehmän. Johon renki vastasi, että ketkä ME?
Laitetaan jäähylle ja jatketaan nikkarointia, ettei kukaan pahoita mieltään.
Rane kyselee (NNA) laskelmia metsistäni. Kun otat vahvasti kantaa kannattavuuteen, sinun on täytynyt selvittää minkälainen operaatio ko. laskenta on ja mitä se perusteellisesti tehtynä edellyttää. Ellet ole selvittänyt, kuulut tikanheittäjiin. Karkeita laskelmia, korolla operoiden voi toki tehdä kuka hyvänsä.
Meillä on toki paljon tutkittu puuntuotosta runkolukujen funktiona ja johon metsänhoito-ohjeet ovat vuosikymmeniä aiemmin perustuneet. Sen tulokset eivät kuitenkaan kerro kannattavuudesta, vaan ne kertovat puuntuotoksesta. Huomattavan ratkaiseva tekijä eli korko on jäänyt huomioimatta.
Kun otatte täällä kantaa alan ammattilaisina tai esim. AJ tutkijana kannattavuuteen, teidän täytyy olla selvillä perusteista. Jos ei, niin kuuluu tikanheittäjiin kannattavuuden suhteen.
Timppa: ”En kyllä ymmärrä miten hyvä puutuotos ja taloudellisuus olisivat ristiriitaisia.”
En minäkään, jos korko on nolla.
Täälläkin on Gla paljon tikanheittäjiä, jotka osuvat aina napakymppiin. No, siitä saa tyydytyksen tunteen ja kannustaa eteenpäin ja hyvä niin. Itse olen kokenut tärkeäksi saada ymmärrys, mikä on se perimmäinen kysymys, mihin tekeminen perustuu. Kova yritys oli pohtia sitä itse aikoinaan metsiä ostettaessa. Kuinka määritellä nuoren metsän ja taimikon hinta, joissa tulonmuodostus on kaukana. Päätehakkuumetsissä sitä ongelmaa ei ollut. Olen erittäin otettu siitä, että olen voinut käsitellä asiaa henkilökohtaisesti huippuasiantuntijoiden kanassa. Vanha lainsäädäntökin lähti siitä, että puuntuotannon maksimointi on metsänomistajan edun mukaista, josta mm. perusrtuslakivaliokunta oli lausunut ja joka oli yksiselitteisesti osoitettavissa täysin virheelliseksi.
NNA:lla operoiminen ei ole mikään helppo nakki. Puhutaan tavattoman monimutkaisiata asioista. Me emme tiedä tulevaisuutta ja siksi ehdotonta totuutta ei ole olemassakaan. Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, oleellista on ymmärtää kuinka eri muuttujat vaikuttavat. (ja muuttujiakin on tavaton määrä)
Metsätaloudessa on ollut viimeisen 30 vuoden aikana poikkeuksellisen hyviä mahdollisuuksia saada kovia tuottoja. Menneisyys ei kuitenkaan tässäkään ole tae tulevasta.
Näin kirjoittaa ”metsäkoijari ja isämmaan parturi” pahimmasta päästä (ainakin aikanaan ypäristön mielestä), joka ikääntyessä ymmärtää jo Linkolaakin. ”Kun matkaat tuonelaan, lipuu purtesi viimein myötävirtaan.”
