Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Se on Gla selvää, että nelosessa muutokset eivät enää ole nopeita. Nopeaa muutos on nuorissa puustoissa ja hyppäykset ovat kun saadaan ensimmäinen kuitu, seuraava hyppäys ensimmäisessä tukissa ja seuraava toisessa tukissa jne. eli käyrä on monipolvinen.
Ennen kun metsiä ostettiin, niin tämän suhteellisen tuoton hyödyntäminen ja ymmärtäminen oli ratkaisevan tärkeässä roolissa. Ilman sitä metsät olisivat jääneet tyhjätaskuilta ostamatta, varsinkin silloisessa ympäristössä, jossa korkokanta oli huomattavan korkea.
Siitä minäkin olen samaa mieltä, että housut kintuissa regulaattori on tullut yllätetyksi monessakin mielessä.
Puistosta kantaverkkoon menevien siirtolinjojen ongelmat ovat lähinnä puiston maanomistajien ahneuden seurausta. Tuulivoimayhtiölle on yhdentekevää mistä ne vuokran maksavat, siirtolinjoista vai puistoalueesta ja kuinka vuokrapotti jaetaan.
Joskus tuntuu, että metsänomistajat eivät juurikaan ole kiinnostuneita puun kuutiokasvun ja arvon kehityksestä puun iän funktiona. Euroina ja kuutioina vuodessa ja varsinkaan tärkeästä suhteellisesta tuotosta, rungon kuutiosisältöön ja arvoon verrattuna. Suhteellinen tuotto laskee voimakkaasti puun ikääntyessä, joka on huomattava taloudellinen tekijä, jonka huomiotta jättäminen ei ole taloudellisessa mielessä viisasta.
Jos näistä kysymyksistä ei ole kiinnostunut, niin on aivan turha käydä keskustelua yläharvennuksista.
On edes jotakin investointeja tähän kuihtuvaan talouteen, kuten näitä datakeskuksia. Minusta ne ovat turvallisuustekijäkin tässä epävarmassa maailmassa.
Toissakesänä kilpailutettiin lähipiirissä erästä tuulipuistohanketta. Puiston koko n. 15 voimalaa. Investointi luokkaa 100 miljoonaa ja takuuvuokrinakin vuokratuloja maanomistajille miljoona euroa vuodessa. Puiston maanomistajat pääosin lähipiirin metsänomistajia, jolle toteutuessaan melkoinen piristysruiske kuihtuvalle kyläyhteisölle, verotettiin tulo sitten niin tai näin. Ei me täällä näillä kalikoilla yksin kyetä kummoista elintasoa pitämään. Elintasolla on hintansa.
Jos Rukopiikki tavoitteeni olisi puuntuotos, eli määrän maksimoiminen, niin minäkää en tekisi yläharvennuksia. Mutta kun se ei ole tavoitteeni vaan taloudellinen kannttavuus. Jos näiden eroa ei kykene mieltämään, niin keskustelu aiheesta on mieltä vailla. Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä.
Gla: ”Itsekin olet sanonut, että joka kerta tehdään se, mikä kulloinkin on parasta.”
Tästä olemme täsmälleen samaa mieltä. Tähän minäkin pyrin parhaan ymmärrykseni mukaan aika lavealla pensselillä maalaten haastavan pinta-alan takia.
Tuo jatkuva sana on tietysti kirjaimellisesti ottaen täysin harhaanjohtava ja toisaalta niinkin voisi tulkita, että jatkuvia ovat kaikki muut paitsi avohakkuut. Itse en näe mitään mieltä tuolla sanalla päätäni vaivata. Aika muuttuu, omistajat vaihtuvat eikä meillä ole harmainta aavistusta pitkälle tulevaisuuteen.
Omistajan pitää minusta olla isäntä omistamissaan metsissä ja kertoa miten toimitaan. Ensiharvennuksissa on motomiehille (jotka pienellä liksalla tekevät haastavaa ja erittäin vaativaa työtä ja jota arvostan tavattomasti.) helppo antaa käsityksensä, miten toivoo hakkuun suoritettavan. Oleellinen kysymys mm. on, että puiden tasaisesta jakautumasta riippumatta, kasvamaan jäisi hyvänlaatuisia runkoja.
Mutta, mutta, mutta….. minkälaisen ohjeen annat yläharvennuksista, joita yleisesti haluat myöhempien harvennusten olevan? Se kun vaatisi jo aika haasteellisten taloudellisten kysymysten ymmärtämistä. Siinä kun vaikuttavina tekijöinä ovat tukin ja kuidun hintaero, korkokanta jne.
Gla ” Tehokasvatus. Ihan tavallisesta jaksollisesta kasvatuksesta on siis kyse. Tälle vaihtoehdot ovat jotain muuta kuin talousmetsiä, koska kannattavuuteen eli talous-sanan oikeutettuun käyttöön ei muuten ole mahdollisuutta.”
Ongelmia on vain tuottanut ja tuottaa tässä yhteydessä ja täälläkin keskusteluissa tuon talous-sanan määrittely. Esimerkiksi kun toinen näkee, että korko on merkityksetön tässä yhteydessä ja toiselle se näyttäytyy ratkaisevassa roolissa.
Olin lukevinani, että metsää.fi palveluunkin on tulossa myös jk;n suosituksia. Talouteen ei kuulemma tällä kannanotolla oteta kantaa, joka osaltaan kuvastaa tuon talous-sana ongelmallisuutta. Se on melkein yhtä haasteellista kuin löytää osakemaailmasta tunnusluku, jonka mukaan olisi viisasta toimia.
Tällä viikolla moto teki metsissäni ensimmäisen poimintahakkuun eli jk:n hakkuun. Pieni vajaan parin hehtaarin kuvio, promillen luokkaa.
