Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 921 - 930 (kaikkiaan 978)
  • Reima Ranta

    H-vallalla on erikoinen kasvatusmetodi, joka perustuu elinaikaiseen nautintaan hakkuiden avulla.

    Voihan sen metsän myös myydä pohjineen, jolloin oma elinikä ei ole ratkaiseva. Minkälaisen kotrahdin muuten h-valta olet luojasi kanssa tehnyt ja unessako se sinulle ilmoitettiin?

    Minusta metsänkasvatuksen ratkaisee korkotekijä. Kuitupuun kasvattaminen normaalioloissa tarkoittaneen luokkaa 10 % koron käyttämistä.

    Keskimäärin kietoaikana Suomessa tullee tukki- ja kuitupuuta suunnilleen 50% kumpaakin. Jos kuidun hinnaksi oletetaan keskim. 15 euroa ja tukin hinnaksi 60 euroa motilta, niin tukiosuuden lisäys 12,5% antaa saman tuloksen, vaikka jättäisi kuidut korjaamatta.

    12,5 % tukkiosuuden lisäys on mahdollinen jo korjuussa, kasvatuksesta puhumattakaan. Ei tarvitse olla suuri matemaatikko ymmärtääkseen puuvalinnan merkityksen.

    Mitä pienempi bonitetti ( n. pituuskasvu) metsällä on, sen ratakaisevampi puuvalinta on lopputuloksen kannalta. Tähän kun lisätään, että huono boniteetti lisää vielä yleensä kuljetuskustannuksia, niin puuvalinnan tärkeys korostuu entisestään.

    Virallisen metsäpolitiikan edustajalta, Gla:lta pyydän anteeksi taas mainitsemiani prosentteja ja puheitani vapaan kilpailun myönteisistä vaikutuksista. Nehän ovat metsätaloudessa pahimpia Mörköjä – eikö niin? Älä nyt kuitenkaan lue em. kuin ”piru raamattua”, että edellä vaadin kuitupuun jättämistä korjaamatta.

    Reima Ranta

    H-valta voi tietysti jättää ensiharvennuksessa kaikki lengot ja kaksihaaraiset, niin ei tule tukkipuuta, jos sinun matemaattinen ymmärryksesi niin osoittaa. Se on minustakin perusteltua, että luottaa vain siihen, minkä kykenee itselleen perustelemaan, eikä ole mikään toisten perässä hiihtelijä – niin minäkin teen.

    Reima Ranta

    Olen ymmärtänyt, että täällä Suomi nimisessä maassa vallitsee markkinatalous, jonka perustuu vapaaseen kilpailuun. Olemme mukana Euroopan yhteisössä, jossa em. on koko toiminnan kulmakivi.

    Pidän hämmästyttävänä sitä kilpailukielteisyyttä, joka metsäsektorilla on vallinnut ja josta luopuminen näyttää eräille olevan tuskallista. Miksi? Ainut kilpailu mikä tämän joukon mielestä on sallittua, on kilpailu yhteisisträ verovaroista, jotka ovat lähes 10 miljardia euroa jo nyt miinuksella vuositasolla. En keksi tälle kilpailukielteisyydelle mitään muuta syytä kuin pelon, ettei pärjää vapaassa kilpailussa.

    Uuden lain mhy:tä mukaan mhy:n jäseniä ovat vanhan lain mukaiset jäsenet, elleivät he siitä kieltäydy.

    Jotta jostakin tuotteesta tai palvelusta voidaan käydä kaupaa, pitää tietysti tietää, mitä ollaan myymässä ja mitä tuote tai palvelu maksaa. Kyllä tämän pitäisi olla selvää tekstiä, vaikka kurkistelisi maailman menoa puun takaa.

    Metsänomistajien tulisi nyt oma-aloitteiseti ilmoittaa ostavatko he palvelun, vaikka ei ole tiedosssa mitä kaupataan ja mitä se mahdollisesti maksaa. On tämä nyt herra paratkoon vähintäänkin erikoista.

    Maaseudun tulevaisuus lehdestä olin lukevinani, että jotkut yhdistykset pärjäävät jatkossa pelkällä perusmaksulla, toisilla taas on hehtaarimaksu, mutta vanhaa pienempi jne. Palvelu on kirjoituksen mukaan myös huomattavasti paranemassa.

    Kujala on siis tehnyt valtavan palveluksen kaikille metsänomistaille -aivan kaikille! Osa hyötyy, kun ei tarvitse maksaa palvelusta, jota he eivät tarvitse ja mukana pysyvien maksut pienenevät ja palvelu paranee.

    Uusi laki mhy:tä on turhista turhin, juuri sitä turhaa lainsäädäntöä, jota pitäisi päästä eroon. Miksi metsänomistajat eivät voi järjestäytyä haluamallaan tavalla tai olla järjestäytymättä, normaalin yhdistyslain puitteissa.

    Minusta olisi vähintäänkin kohtuullista, että mmm oma-aloitteisesti selventäisi asiaa, ettei sitä tarvitsisi sieltä erikseen tivata.

    Reima Ranta

    En kritisoi kuidun tai vaikka energiapuun kasvatusta. Niiden tuottaminen voi olla olosuhteista riippuen hyvinkin perusteltavissa ja kumppanuus selluvirman kanssa. Järeitä metsänhoitotoimista syntyviä kustannuksia niiden kasvattaminen ei taloudellisesti kestä, eikä ole tarpeenkaan. Minäkin kasvatan kuitua ja tai energiapuuta, jolloin puusto saa kasvaa ilman minkäänlaisia metsänhoitotoimia.

    Jos sitävastoin panostetaan todella metsänhoitoon, niin järkevä tavoite on vain ja ainoastaan tukkipuu. Syykin on tietysti selvä – moninkertainen hinta. Ensiharvennuksessa kasvamaan jäävän puuston laatu on kaikki kaikessa. Jos näin ei ole, koko toimenpide on kyseenalainen.

    Reima Ranta

    Taneli voisi myös keskittyä käsiteltäviin aiheisiin, eikä palstan sääntöjen tulkintoihin. Taneli syyllistyy aivan kuten muutkin ylilyönteihin, kun asia-argumentit asiasta alkavat käymään vähiin. Henkilöön käydään käsiksi, kun paukut asiasta loppuvat – inhimillistä eikö totta.Talelihan on aina oikeassa, kuten minäkin, eikä pahoitteluun ole pienintäkään aihetta.

    Kaikki tuet ovat ongelmallisia. Jokaisen veroeuron käyttö tulisi kyseenalaistaa. Aivan varmaa on, että nykyisen kaltainen meno ei ole mahdollista. Kaikki puskurit on kohta syöty, eikä yksityisellä sektorilla, jotka aidot veroeurot tuottavat, ole juurikaan valoa näkyvissä. Talous on mitä suurimmassa määrin myös turvallisuuskysymys. Esim. Neuvostoliitto.

    Metsänhoidolla, jos sitä tehdään, on näillä markkinoilla vain yksi tavoite. Kasvata vain tukkirungoiksi kelpaavia puita. Mitä karuimmista, lämpösumiltaan heikoimmista ja pitkien etäisyyksien alueista puhutaan, sen oleellisemmaksi em. asia muuttuu.

    Kiertelin Lapin metsiäni ensiharvennusalueita ja kriittisenä katselin jokaista jätettyä tukiksi kelpaamatonta runkoa. Ei tahdo millään mennä perille, vaikka suu vaahdossa motomiehelle selittää, että älä jätä yhtäkään huonolaatusta runkoa. Runkojen tasainen jakautuminen on aivan epäoleellinen seikka. Väistämättä tuli taas mieleen, että tulisiko metsänomistajan päästää ollenkaan selluvirmaa metsiinsä. Intressit ovat niin tavattoman kaukana toisistaan.

    Reima Ranta

    Metsänomistajia on Suomessa n. 740.000 eli noin kymmenkertainen määrä maatalousyrittäjiin verrattuna.

    Jos metsänomistajat järjestäytysivät, 10 euron jäsenmaksusta kertyisi 7,4 milj. euroa, jolla pitäsi melkoisen organisaation metsänomistajan etua valvomassa ja jo pienellä osallakin siitä. Mitään MTK:ta ei siis tarvittaisi mertsänomistajan edunajajaksi.

    Netin välityksellä voitaisiin koko toiminnasta pitää yhteyttä metsänomistajiin mitättömin kustanuksin.
    Periaatteena tulisi tietysti olla metsänomistajien edun ajaminen täysin riippumatta siitä, minkälaista metsätaloutta omistaja harjoittaa.

    Käytännön metsänhoitotoimenpiteet tekevät kilpailun kautta alan yrittäjät. Puukauppaa ja metsänhoitoa ei eturistiriitojen vuoksi pitäisikään sekoittaa edunvalvontaan.

    Reima Ranta

    Ministeriön kirjeen mukaan mhy:stä pääsee eroon vain, jos ilmoittaa siitä kirjallisesti hallitukselle tai hallituksen puheenjohtajalle.

    Minusta kaikki ei ole niinkuin pitäisi, jos näin on. Siksi tulen sopivan tilaisuuden tullen olemaan yhteydessä ministeriöön. Kerron palstalla myöhemmin minkälaisenm vastaanoton sain.

    Muutoksen tarkoituksena on kilpailun edistämin metsänhoidon markkinoilla, joten käytännön toimienkin tulisi olla sen mukaisia.

    Kannanottoja esittämiini epäkohtiin en juurikaan ole täällä saanut, sensijaan henkilöön on hyökätty vivahteikkain sanankääntein. En pane pahakseni.

    Reima Ranta

    Onko Taneli niin kiihdyksissä perustelemastani kritiikistä, että lukemisen ymmärtäminen hämärtyy. Olen mielestäni aivan asiallisesti perustellen esittänyt kritiikkiä. Ota kantaa esittämiini perusteluihin Taneli, äläkä kohdista hyökkäystäsi henkilöön. Henkilöt ovat sivuseikka.

    Ilmaisia lounaita ei ole. Toiminnan markkinointi ilmaisilla hakuusuunnitelmilla on harhaanjohtavaa, Mitään ilmaista mhy:tä ei ole saanut. Maksajia ovat metsänomistajat. Oikein tietysti on, että kukin maksaa itse aiheuttamansa kulut. Sosiaalitoimi on asia erikseen.

    Pakollista metsänhoitomaksua on väenväkisin yrittänyt viimeiseen asti ylläpitää juuri MTK! Metsänomistajia on todella paljon, enemmän kuin maatalousyrittäjiä ja kansantaloudellinen merkitys vähintään yhtä suuri kuin maatalouden. Jos metsänomistajat perustavat oman etujärjestön, sen painoarvo metsänomistajien etujen ajajana on vähintään yhtä suuri kuin MTK:n.

    En ole millään tavalla kritisoinut yhdistyslakia.

    Olen kritisoinut automaattista kuulumista uuteen vapaaehtoiseen metsänhoitoyhdistykseen, ellen kirjallisesti ilmoita eroavani siitä hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, kuten Ojala kirjeessään sanoo. Kun mmm lähettää tällaisen kirjeen metsänomistajalle, sen täytyy tukeutua säädöksiin ja olla perusteltu. Laki uusittiin juuri kilpailurajoitteiden vuoksi, joten henki täytyy olla sen mukainen.

    Reima Ranta

    Keskustelun aihe on Taneli uusi mhy ja siitä eroaminen tai liittyminen.

    Miksen ole hakenut vapautusta niistä n. kymmenestä yhdistyksestä, johon metsänhoitomaksua maksan on oma tarinansa Taneli, josta sinulta puutuuu oleelliset tiedot. Älä siis vaivaa niillä arveluillasi itseäsi. Omistukseeni kuuluu esim. runsaat sata ha sellaista metsämaata, ei siis suota, jotka saavat kehittyä ilman minkäänlaisia hoitotoimenpiteitä. Eikä se tarkoita etteivätkö metsäni yleisesti täytä vativiakin metsänhoidon kriteerejä.

    Kijoitan aiheesta, koska en voi käsittää menettelyä, joka Ojalan kirjeestä on luettavissa.

    Vanhan yhdistyksen lopettaminen näin ei ole oikeudenmukainen metsänomistajia kohtaan ja se loukkaa alan muita toimijoita.

    Uuden lain tarkoitushan on kilpailun edistäminen – ei suhmurointi.

    Uuden vapaaehtoisen mhy:n jäsenmaksu ei voi olla ulosottokelpoinen, joten metsänomistajan ei tässä vaiheessa kannata tehdä mitään, koska ei ole tiedossa uuden yhdistyksen toimintaa eikä jäsenmaksun suuruutta.

    Aiheettomia laskuja lähettelevät rikolliset, eivät sellaiset, joilla on puhtaat jauhot pussissa.

    Aloittavalle yhdistykselle tämä on tietysti myös hyvin kiusallista, koska se ei voi tietää maksavien jäsentensä määrää ja suunnitella sen mukaan toimintaansa.

    Yhdistys joka edustaa niin puun myyjää kuin ostajaa on kuin harakka tervatulla sillalla. Joko nokka tai pyrstö tarttuu. Kartelli oli oiva esimerkki tästä. Mhy (mtk) tuli johtopäätökseen, että puusta olikin maksettu liikaa, joka oli tietysti pöyristyttävä väite.

    Sama koskee työntekijän ja työnantajan roolia. Edut eivät ole yhdensuuntaiset.

    Ei GLA eikä Taneli laita paria tonnia joka vuosi sellaisen hyödykkeen tai palvelun hankintaan, josta ei ole mitään tietoa.

    Ainut järkeenkäypä ratkaisu on, että yhdistys oma-aloitteisesti hankii jäsenensä kertoen heille toimintansa ja liittymisehtonsa.

    Metsänomistajan ei kannata ostaa sikaa säkissä ja lähteä suin päin tällaiseen suhmurointiin. Ajatus on älytön.

    Reima Ranta

    Olet Puuun takaa jokaisesta tukieurosta metsätalouteen joutunut maksamaan kaksi euroa veroina. Ei siis kuulosta kovin älykkäältä. Vai haluatko jonkun toisen takapuolella istua tuleen. Muuta vaihtoehtoa kun ei oikein ole – mannaa ei tipu taivaalta.

    Kuinka yleensä kehtaat tukia ylistävänä jakaa auliisti yhteiskunnallisia neuvojasi. Tukiaisilla elävien äänivalta tulisi rajoittaa, kuten eräs julkisuuden henkilö taannoin jo esitti.

Esillä 10 vastausta, 921 - 930 (kaikkiaan 978)