Käyttäjän Reima Ranta kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 931 - 940 (kaikkiaan 978)
  • Reima Ranta

    En tiedustellut sinulta Puun takaa montako vuotta olet mitäkin tehnyt tai kuinka pärjäät. Kysyin suhteellisesta arvokasvusta.

    Gla ehkä valaisee meille asiaa, kun se näyttää olleen hänelle ja hänen käyttämälleen mhy:lle arkipääivää jo ammoisista ajoista.

    Reima Ranta

    Jos jäsenmaksu ei ole ulosottokelpoinen, niin se todellakin pitää jättää vain maksamatta. Kannanotto on mahdoton, kun ehdot ja toiminta eivät ole tiedossa. Yretetään kaupitella sikaa säkissä. Asia näyttää olevan täysin luokattomasti valmisteltu. Ihmettelen suuresti Ojalan kirjettä, varsinkin kun tiedossa on minkälainen omistajakunta metsillä on.

    Lait muuttuivat suorastaan yllättävänkin positiiviseen suuntaan, mutta pullon henki näkyy olevan täsmälleen entinen ellei jopa tunkkkaisempi.

    Olisin itsekin valmis kuulumaan johonkin valtakunnalliseen porukkaan, jonka tehtävänä olisi metsänomistajien edunvalvonta ja vain se. En sellaiseen, jota MTK peukaloi.

    Puun ostajalla ja puun myyjällä sekä työntekijällä ja työnantajalla on vääjäämätön eturistiriita. Kun näin on, vapaa kilpailu eli markkinatalous ei toimi, kun näitä aletaan suhmuroimaan saman katon alle.

    Reima Ranta

    Tietääkö Puun takaa mikä se suhteellinen arvokasvu on, johon pankkilainan reaalikorkoa vertaat päätöstä hakkkuusta tehdessäsi vai teetkö hakkuupäätöksiä laput silmillä.

    Mikä on metsiesi paljaan maan arvo sinun menetelmilläsi?

    Reima Ranta

    Kukas sen olisi voinut kieltää, mitä valtio tekee omien metsiensä kanssa?

    Älä hakkaa, jos on ylitarjontaa ja hinta huono. Korothan ovat nyt niin matalia, että metsä lähes poikkeuksetta kasvaa enemmän kuin pankkilaina – ainakin hoidetut metsät.

    Metsän kasvuhan on reaalikasvua ja pankkilainan reaalikorko, jos asiat ovat kunnossa, on nollasssa ellei negatiivinen. Ylitarjontatilanteenhan täytyy purkautua tai metsiä on liikaa ja liian voimaperäisesti panostettu puuntuotokseen. Kaikki tuet siis ainakin pitäisi kiireesti purkaa monestakin syystä.

    Reima Ranta

    Emme elä enää aikaa, jolloin metsäteollisuuden menekin hiipuessa rahan arvoa tiputettiin aina aika ajoin muutamalla kymennellä prosentilla eli tehtiin suora tulonsiirto metsäsektorille.

    Tilanne on nyt kokonaan toinen, joka alkaa toivon mukaan tukiaismiehillekin vähitelllen valjeta. Nyt on pärjättävä aidossa kilpailussa ja ilman tukiaisia.

    Reima Ranta

    Rohkenen epäillä Puun takaa teoriaasi metsähallituksen keskeisestä roolista hakkuiden vapauttamisessa.Jos niin olisi, lainmutos olisi koskenut vain metsähallitusta. Syyt ovat selvästi syvemmällä. Mitään nuorten metsien hakkuuryntäystä ei ole ollut havaittavissa eli lainsäädäntö on tältä osin ollut turha ja metsänomistajille kiistatta vahingollista.

    Se jolla oli esim. juuri hakkuumahdolisuuden alittava tukkimetsä pinta-alaverotuksen päättyessä, eikä pitkäaikaisen omistuksen vuoksi edes metsävähennystä käytettävänä, maksoi vähintään 100% metsätulosta verona. Ensin pinta-alaverona kymmeniä vuosia etukäteen, jolle on tietysti myös joku korko räknättävä, metsänhoitomaksuja, pari kertaa perintöveroja kiertoaikana ja vielä puun myyntivero. Toisin sanoen metsänomistamisesta on joutunut maksamaan.

    Aika monta konkurssiakin on tullut puunmyyntirajoitteesta ja lain perustelujen mukaan se on ollut muka omistajan edun mukaista!!!

    Metsähallituksen vuosittainen tuloutusvaatimus valtiolle johtaa myös mielenkiintoiseen havaintoon. Metsähallitus siis hakkaa silloin eniten, kun hinta on huonoin mahdollinen. Ei kuulosta kovin älykkäältä. Metsähallituksen voisi aivan hyvin lakkauttaa ja perustaa maita toimivia metsätiloja. Yhteiskunnalle hyöty olisi suurempi.

    Reima Ranta

    Metsänhoitovaroja on käytetty mm. ilmaisten puunmyyntisuunnitelmien tekoon jne., jopa ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksuun, jota vierastan tavattomasti. MTK on ajanut härskisti vain viljelijämetsänomistajien etua, josta mm. perintöverotus on oiva esimerkki. Ihmettelen tavattomasti sitä, että näin epäoikeudenmukaista lainsäädäntöä voi yleensä olla olemassa.
    Kun kyse on metsäpolitiikasta Suomessa, niin KAIKKI on mahdollista, aivan kaikki.

    Miksi en sitten itse ole teettänyt näitä ilmaisia puunmyyntisuunnitelmia. En ole voinut, koska mhy:n käsitys metsäekonomiasta on ainaki tähän asti ollut kivikaudelta. Luulen, että minut naurettaisiin vieläkin pihalle, jos alkaisin kyselemään mhy:ssä suhteellisesta arvokasvusta. Vain se on tunnusluku, joka metsästä on saatavissa esim. päätehakkuun ajankohtaa pohdittaessa. Hakkuun kannattavuuden taloudellisesti laukaiseva tekijä on aivan toisaalla kuin metsässä.

    Jos suhteellinen arvokasvu on 2 % ja muualla hyöty 10 %, hakkuupäätös on selvä. Meillä vielä vuosi sitten jopa lainsäädännön perusteluissa kerrottiin, että metsän kasvattaminen ainakin pitkällä aikavälillä olisi metsänomistajan edun mukaista – vähintäänkin erikoinen perustelu. Velat siis em. mukaan muuttuivat saataviksi ainakin pitkällä aikavälillä – heh heh.

    Sinänsä huvittavaa, että lainsäädäntö muutettiin juuri ajankohtana, jossa tilanteet ovat muuttuneet päälaelleen reaalikorkojen painuessa jopa negatiivisiksi eli metsää ei missään tapauksessa kannata hakata.

    Reima Ranta

    Uskollaan kukin tulee autuaaksi.

    Toimijoita tarvitaan, mhy muiden, sitä en millään tavalla kritisoi.

    Jokaisen tulee kuitenkin voida vapaasti valita hänelle parhaiten sopiva toimija. Sehän ja kilpailun edistäminen oli lain muuttamisen lähtökohta. Kun näin oli, pitäisi olla reilu ja oikeudenmukainen kaikkia toimijoita kohtaan. Tämä tietysti olisi edellyttänyt sitä, että mitään automaattista kuulumista mihinkään ei johdatella, vaan metsänomistajille esitelllään omaa toimintaaa ja yhdistykset ovat aloitteellisia jäsenten keruussa.

    Yhdistyksen toimitusjohtajana olisin vähintäänkin kiinnostunut jäsenkunnan odotuksista ja olisin ilman muuta aloitteellinen jäsenten hankinnassa. Pakollinen metsänhoitomaksu ei ole merkittävin osa liikevaihdosta, mutta kun se puuttuukin katteesta, merkitys on raju. Tpoiminta-ajatusta joudutaan muuttamaan kolhoosista markkinatalouden suuntaan vääjäämättä.

    Minäkin kuulun vaikka marttakerhoon, jos koen sen olevan etujeni mukaista. Eli mitään sellaista asennevammaa en koe mhy:stä.
    Edellä jo vähän kerroin, miksi en ainakaan nykyisenkaltaista toimntaa tule tukemaan.

    Reima Ranta

    Elämme markkinataloudessa (halusimme tai emme), jossa tavaroita ja palveluja pitäisi tuottaa niiden, joilla on siihen kilpailukykyisimmät edellytykset. Näin ainakin tulisi olla, sillä se on väistämättä meidän kaikkien yhteinen etu. Joka ei tätä tosiasiaa tunnusta, ajautuu vääjäämättä vaikeuksiin.

    Em. syystä laki metsänhoitoyhdistyksistä jouduttiin kumoamaan. Näennäisesti metsänomistajien etua ajava järjestelmä oli jyrkästi ristiriidassa metsänomistajien etujen kanssa. Mhy esti kilpailun metsänhoitomarkkinoilla ja toimi metsänomistajien etujen vastaisen lainsäädännön toteuttajana ja puolustajana. Mhy esittäytyi lähes polisiisivaltuuksin, ajastaan aikoja sitten jälkeen jääneen, mädännäisen metsälainsäädännön tukijana ja toteuttajana metsänomistajien taloudellisen edun ja valinnanvapauden vastaisesti. Valtaosa metsänomistajista koki mhy:n toimivan viranomaisvaltuutuksin, vaikka sen olisi pitänyt olla vastavoima viranomaisten mielivaltaa vastaan.

    Uusi mhylaki kuuluu sarjaan täysin turhaa lainsäädäntöä.

    Oikeudenmukainen tapa purkaa tämä kilpailurajoite olisi ollut myydä metsänhoitoyhdistyysten liiketoiminta eniten tarjoavalle, joka olisi tietysti voinut olla jokin metsänomistajien yhteenlittymä tai jokin muu taho ja jakaa saatu tulo jäsenille.

    Mmm:lle markkinatalouden oppitunti olisi mitä pikimmin paikallaan. Aivan varmaa on, että lusikka otetaan vielä kauniisti käteen. Mitä kauemman väistellään sen kivuliaampiin ratkaisuhin ajaudutaan.

    En valitettavasti voi sille mitään, että koen asennevamaa em. toimintaa kohtaan, jolle olen vuosien saatossa maksanut todella komean auton hinnan saaden vastineeksi merkittävää taloudellistakin vahingontekoa.

    Reima Ranta

    Onko siis mhy:n lähettämä jäsenmaksu ulosottokelpoinen, jos metsänomistaja ei ole kirjallisesti ilmoittanun yhdistykselle erostaan.

    Pitäisikö tämäkin taas selvityttää oikeuden asiantuntijoilla, perustuslain jne. suhteen.

    Miksi ihmeessä tämä metsänomistajien kanssa toiminta pitää olla tällaista. Pyritään keksimällä keksimään keinoja, jolla vielä edes vähän päästäisiin kusettamaan.

Esillä 10 vastausta, 931 - 940 (kaikkiaan 978)