Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
On tämä jo hiukan hupsua, aikuisten oikeesti.
Kun sumalaiselta kysytään gallupeissa että mistä säästettään, nin aina on top3:ssa vastaus että burokratiasta.
Sitten kun yritettän karsia sitä byroota: lakkautetin täysin tarpeettomat läänit, yritetään ahdistella kuntaliitoksiin (väkeä hallinnosta pois), järkeistetään eri hallinnonaloja vähentämällä virkamiehiä jne.
Mitä seuraa?
Kauhea haloo, miten nyt leikataan ja supistetaan ja kyllä nyt tuomiopäivän pasuunat soi! Ja se meidänkin kunnantalon henkilökunta!
Ikäänkuin vaikkapa metsäkeskuksen väen vähentäminen vaikuttaisi metsäklusteriin suuntaan taikka toiseen. Mielestäni on aika ohutta kinuta samaan aikaan vapautta ja lisää valvontaa.
Lukekaa joitain muitakin lähteitä kuin Suomenmaata. Tämä maa pärjää ihan hyvin ilman puun ”väkisinkasvattamista”. Juna meni jo, sitä puuta riittää kyllä, ihan poltettavaksi asti.
Onko laurihääri sitä mieltä että tieteellistä tutkimusta on vähennettävä vai peräti lopetetaanko se kokonaan?
Laitetaanko siinä samassa revohkassa nippuun peruskoulut ja lukiot?
Mistä luulet niiden Nokioiden, Rovioiden, UPM:n insinöörien, Koneen suunnittelijoiden jne jne. saaneen oppinsa?
Oisko se sittenkin ollut Suomen koulutuslaitos, ihan niitä tutkijoita myöten, niitä samoja jotka niistä apurahoista taistelevat, ansiota. Vai kuka ne insinöörit opettaa?
On merkillistä ajattelua jos Laakkonen ja Kärkkäinen, menestymällä liike-elämässä, aiheuttavat harhan, jossa tieteen ja siihen liittyvn opetuksen merkityksellä ei pienen kansakunnan menestymisen kannalta olisi erittäin surta merkitystä.
”Tännäänkin on ollut leiviuunissa tuli koko päivän”
Meillää päin leivinuunissa poltetaan pesällinen tai puolitoista ja pannaan pelti kiinni. Jos uuni on tehty oikein kiertäväksi ne palokaasut lämmittää sen muurin ja sitten touhu lopetetaan. Puuta ei kulu niin paljon kuin koko päivän lämmityksessä ja ilmastokin säästyy pienhiukkasista siinä samalla.
Entäpä jälleenmyyntiarvon laskeminen noiden vaihtoehtojen välillä? Miten jk kohteet hinnoitellaan?
Jos oletetaan että esim. taimikonhoitotyöt on tehty ajallaan, jaksollisessa kasvatuksessa on aika tarkasti ennustettavissa, missä kohtaa tulopuolta alkaa syntymään. Ja vaikkei hoitoja olisikaan tehty on helpohkoa laskea niistä aiheutuva kustannus tai oman työn määrä.
Jos olisin ostamassa ”jatkuvan kasvun” palstaa en ainakaan minä osaisi arvottaa sitä euroihin läheskään varmalla tavalla. Tietenkin jos haluaa muuttaa sen tasarakenteiseksi niin mikäs siinä, puumäärä+pohjalle jotain.
Olen edelleen sitä mieltä että jokainen saa tehdä miten parhaaksi katsoo. Joku ”kansakunnan etu” ei edellytä tänä päivänä mitään rajoituksia metsän hoidon, hoitotavan tai hoitamattomuuden suhteen.
Uskallan yrittää.
Miljardi tai kaksi populasta pois. Tämä pallo ei kestä pidemmän päälle väestönkasvua. Kaikki muu on itseasiassa näpertelyä, ml. se että laitetaano maitopurkki kartonginkeäykseen vai sekajätteeseen.
Jatkuvan kasvatuksen kieltäminen/salliminen ei muuta lähtökohtatilannetta mihinkään suuntaan.
Edelleen Timpalle kysymyksiä.
On totta että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden.
Vaikkei tiedetä mitä 30 v päässä on , niin mikä skenaario sinua huolestuttaa?
Energia loppuu? Ne klapit löytyy sieltä harsintametsistäkin.
Paskapaperi loppuu? Ja jengiä kuolee kuin kärpäsiä pehmopaperin puutteeseenko. Ja sanomalehtien. Kun mistään maailma kolkasta ei löydy enää sellua? Vai lankut loppuu? Vai mikä katastrofi on tulossa?
Taitaa tulevaisuudentutkijat olla vähän eri mittaluokan teemoissa kiiinni kuin puun lopumisessa. Siinä ei muutama ”jatkuvan kasvatuksen” prosentti Suomen metsitä paina sinne tänne niissä skenaarioissa.
Mikä on se pointti, miksi metsänkasvatuksen tavan vapautta täytyy rajoittaa? Tila-/kuviokohtaiseti se voi mennä persiilleen, mutta so what!
Timppa:
” Tarvitaan kansantalouden tulevaisuuden haasteita vastaan puskureita Hyvin kasvavat metsät ovat sitä. Ja tarvitaan tietysti niitä hiilinielujakin. ”Meinaatko todella, että metsät ovat jotain ”kansantalouden puskureita”? Voitko jotenkin perustella että mitä puskureita ne metsät on. Ai siltä varalta että käyttöaste Suomessa nousee sataan prossaan ja ennennäkemätön vauraus ja sitä diipadaapaa? Menneisyys ei vaan ole tae tulevasta, juna taisi mennä jo.
Hiilinielun osalta taitaa saman homman hoitaa pöheikkö kuin pöheikkö. (lähde: mutu). Sen osalta lienee sama, miten pusikot kasvaa.
Totean, että hoidan metsiäni ”jaksollisesti”, muutamaa pientä epäonnistunutta kokeilua lukuunottamatta. Mutat silti, miksi rajoitukset
