Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Se meni jotenkin tähän tapaan:
Jotka osaa, ne tekee mitä vaan. Jotka ei, ne ryhtyy opettamaan. Kuinka kauan ne mellastaa saavatkaan, pellossain?
Timppa:
” Tarvitaan kansantalouden tulevaisuuden haasteita vastaan puskureita Hyvin kasvavat metsät ovat sitä. Ja tarvitaan tietysti niitä hiilinielujakin. ”Meinaatko todella, että metsät ovat jotain ”kansantalouden puskureita”? Voitko jotenkin perustella että mitä puskureita ne metsät on. Ai siltä varalta että käyttöaste Suomessa nousee sataan prossaan ja ennennäkemätön vauraus ja sitä diipadaapaa? Menneisyys ei vaan ole tae tulevasta, juna taisi mennä jo.
Hiilinielun osalta taitaa saman homman hoitaa pöheikkö kuin pöheikkö. (lähde: mutu). Sen osalta lienee sama, miten pusikot kasvaa.
Totean, että hoidan metsiäni ”jaksollisesti”, muutamaa pientä epäonnistunutta kokeilua lukuunottamatta. Mutat silti, miksi rajoitukset
Miksi ihmeessä näitä metsänkasvatustapoja pitäsi säädellä yhteiskunnan toimesta?
Miksei jokainen saa tehdä metsillään ihan mitä huvittaa? Aivan kuin osakesalkullaan, sijoitusasunnoilaan tai millä vaan? Saako jokainen ajatella vaikka metsänomistuksen ilman taloudellista näkökulmaa? Jos ei, niin rajoitetaanko jotain muuta omistusmuotoa samalla perusteella?
Kansantalouden kannalta ei ole enää pitkiin aikoihin ollut perusteltavissa puumäärän kasvun turvaaminen. Eikä tule olemaan -tämä auringonlaskun ala pitkällä tähtäimellä. Miksi ihmeessä tätä koko alaa pitäisi kahlita ja holhota, kun sille ei perusteitä löydy?
Lienee jokaisen oma asia, missä kunnossa metsiään pitää tai on pitämättä. Kymppikohteet sun muut on sitten asia erikseen.
Puuntausta:
”Mitkä voimat nykyisin ohjailevat suomalaista lainsäädäntöä?”
Onko sulla tuohon omaan kysymykseesi vastausta? Mitkä voimat ne ovat ja missä kohtaa on menty huonoon suuntaan?
Jos viittaat uuteen metsälakiin, niin yleikuva lienee se, että mikään ei muuttunut miksikään. Muutokset ainakin kovin pieniä.
Jos tuohon sisältyy rivien välissä pelko siitä, että puu Suomesta loppuu, niin en oikein usko. Ei oikein ole näköpiirissä mitään, mikä siihen suuntaan veisi. Ne huodosti hoidetutkin kasvaa, samoin jatkuvassa kasvatuksessa olevat. Hyvässä hoidossa olevia metsiäkin on paljon, ja ne vasta kasvavatkin.
Lainsäädännöllä on aika vaikea perustella jotain määräyksiä puun tuottamisesta kun kasvu on mitä on suhteesa käyttöön joka on mitä on.
Vähän paljolta kuulostaa tuo sahaykkösen 3%.
Nuorena miehenä aattelin itsekin tuossa sekoitussuhteessa että mitä enempi, sen parempi. Eikä nuo raivurit ja äänisahat siihen minun 4%:kaan hajonneet. Mutta parikin huoltomiestä sitten valisti että kyl se 2% riittää. Jos sulla on niitä ohjekirjoja tallella, niin nistä se selviää. Ei ne koneet kovinkaan ronkeleita ole mutta hukkaan menee, jos mene yli 3%. Noiden huoltomiesten mukaan se saattaa olla vahingoksikin se liika öljy.
Vanhimmat 2- tahtiset perityt (raivuri ja m-saha) on mulla sieltä 1970 luvulta ja edelleen hyvn pelaa, harrastekäytössä 1-2 vkoa vuodessa.
Kuusessa olijan mainitsema ”risupaketti”, taisi olla kepulaisten keksintöjä. Siinä se taas nähtiin kun oikein ”kotimaisella energialla” ruetaan lyömään päätä seinään.
On kai tuo kaikille selvää että niitä kalliita koneita ei sinne tyhjän takia laiteta (pl. Harjavalta).
Tämä broblematikka koskee hyvin vähän valveentuneempien puuntuottajien hakkuita. Enempi niitä muita 80% (lähde: mutu) savotoita, joissa ongelmia varmasti on.
Suorittava porras osaa varmaan kertoa, miten iso ongelma todellisesti on? Ettei vaan yleistettäisi….
Jakesetaanhan sitä. Ja vakavasti otetaan!
Hirvet oli jälttäneet kuitukokoisessa kuorta 6 ha alalla pari vuotta sitten. Korvauksia napsahti 3 000€ ”laatutappioista”. Aika kohtuullista minusta, kun taimikko kasvaa huimasti edelleen ja tuhon jälkiä ei ole enää oikein näkyvissä. Kuutioista maksavat. Mikähän muu ala on tässä kepulandiassa näin hyvin suojattu ”tukiaisin”, ehkä se maatalous sitten.
Kirjoitin tuossa itseni pusssiin. Onhan minulla sittenkin myyrätuhoja kun sitä juurikääpää kuitenkin esiintyy. Täytyy laittaa lanketit vetämään siltäkin osin!
Siinä etusivun kirjoituksessa muuten mainittiin että ne myyrät tykkää typpipitoisesta taimesta. Eikös se Anton kylvä niihin kaikki maailman lannoitteet sekaan kun se kasvattaa niitä ”2000 kuutiota hehtaarilla” -metsiään. Öh.
Gla,
No en varsinaisesti osaa. Mutta saattaahan tuossa perää olla. Arvostetulta taholtahan olemme noissa hirvikeskusteluissa kuulleet myös miten hirvet (ja hirvimiehet) talloo kuusen juuret ja siitä saa pöpö reijän mentäväkseen. Luultavasti 50/50 noiden myyrien ja hirvien vaikutus tuossa juurikääpäasiassa. Muita vaihtoehtoja ei ole.
Olihan tuossa etusivulla uutinen myös tutkimuksesta, missä syysistutukset havaittiin myyrille mieluisammiksi syötäväksi. Parhaiten pärjäsivät luonnontaimet pahanmakuisine (?) vasta-aineineen. Anton varmaan jo tiesikin tuon entuudestaan ja vahvistaa vielä asian omine pettämättömine tutkimuksineen. Pettämättömällä tyylillään.
Itsellä kun ei ole noita peltoheittoja muulla kuin koivulla. Nyttemmin sitten kuusta alla, mutta ei taida seuraavaksi sukupolveksi asti olla sitäkään. Edelleen myyrätuhot nolla.
Juurikäävikköä kyllä kuusissa on muuten, mutta siedettävissä rajoissa. Saattaa johtua siitä että ikää vanhimmilla kuusikuvioilla on reilu 100 v. Vanhimmasta päästä menee päätehakkuseen vuoden päästä. Kaivatan muutaman kannon ylös ja raportoin sitten teille, että oliko niissä juurissa myyrän puremia tahi hirven sorkan jälkiä. Sillähän sekin asia sitten selviää!
