Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Tilanne ei ole vesien kannalta ihan niin kaunis mitä A tuossa satunnaiseen tutkimukseen viitaten kertoo. Pohjoisen suuret joet ovat olleet päivittäisen tarkkailuni alla ja kyllä niiden veden laatu on vielä 2000-luvulla koko ajan vain huonontunut. Oulun ja Lapin läänien alueella käytetään yleisesti maanmuokkauksessa ojitusmätästystä mistä tulee suuret vesistöpäästöt. Se on erikoista että suuretkin hakatut alueet ojitetaan ja muokataan ilman minkäänlaista vesiensuojelun suunnittelua. Ojitussuunnitelmissa on sentään jotain vesiensuojelurakenteita, mutta muokkausalueille ei ole mitään suunnitelmia ja urakoitsijat tekevät ne mielensä mukaan ja mahdollisimman nopeasti. Taksat kun ovat mitä ovat.
Jakuva kasvatus ja yläharvennus toimii kyllä sopivilla paikoilla jonkun aikaa mainiosti. Maanmuokkausta tulisi pyrkiä vähentämään koska maamme vesistöt on jo sotkettu todella huonoon tilaan. Ero on selkeä verrattuna vaikkapa Ruotsiin missä on puhtaat vedet Suomeen verrattuna. Ruotsissa on ylevämmät maat mutta ei siellä juuri alavien maiden soitakaan ole ojitettu. Ei läheskään siinä mitassa kuin Suomessa. Ero näkyy jo selkeästi riippuen kummalla puolen Torniojokea liikkuu. Jos on paljon ojaa metsässä niin tietää että Suomen puolella ollaan mikäli olisi sokkona metsään viety.
Mielestäni kunnat voisivat lahjoittaa metsätulot suoraan Italiaan, Kreikkaan ja Espanjaan, koska meillä on varaa ja meitä pidettäisiin sitten kivoina ihmisinä Italiassakin jos reissaamme sielläpäin.
Tunnen harsitut metsät hyvin. Niitä kun oli omissakin metsissä ennen paljon. Jos sieltä meinaa kahdenkymmenen vuoden välein tukkisatoa keräillä, niin äkkiä käy niin, että kovin isoja tukkeja sieltä ei keräillä.
Niimpä.
EDIT
Alaharventaen hoidetun metsän puusto on päätehakkuussa huomattavasti järeämpää mitä jatkuvassa harsinnassa poistettavat puut. Tämähän vaikuttaa suoraan tukin sahauksen kannattavuutta heikentävästi ja siten on omiaan pitämään tukin hintaa alhaisena. Harsinnassa kun tukki lähtee päältä heti kun se nippa nappa tietyt mitat täyttää.
Maksetaan? Empä usko että metsänomistaja tulee plussan puolelle tässä hiilihöpötyksessä jäämään. Maksumiehen rooli lankeaa varmasti helpommin.
Ei vaan metsää ei kannattaisi omistaa enää näillä hinnoilla yhtään. Mittakaavaetuja ei metsässä ole. Jos laskee vaikka keskimääräisen pitkän ajan osaketuoton pörssissä niin metsämaahan sitoutunut miljoona on tuottanut niin suuret taloudelliset tappiot että tukka tippuu välittömästi päästä ketutuksesta.
Myyjä toivoisi aina saavansa enemmän ja ostaja haluaisi aina maksaa vähemmän. Hinta on oikea jos kaupat syntyy. Rahastot lienee se ylimääräinen toimija joka hintoja eniten nostanut. Toisaalta jos osakemarkkinat romahtaa niin metsämaan arvo voi vain nousta. Eihän metsään sitoutuneelle rahalle saa enää monin paikoin kuin parin prosentin koron. Ei siis kannattaisi enää pientä puuhapalstaa enemmän omistaa jos vain pääoman tuottoa ajattelee.