Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Olen nähnyt että energiapuuta on tehty myös hyvin hoidetuista metsistä.
Onhan puiden syyrakenteessakin eroja. Kuinka kieroon tai suoraan menee. Toiseen käyttöön soveltuu suorasyinen ja toiseen kierosyinen on kestävämpi. Ei ole hyvä että kaikki jalostetaan samanlaisiksi.
Olen huomannut, että monissa samanikäisissä luonnonpuissa on suurempi sydänpuuosuus kuin jalostetuissa puissa. Myös pihkapitoisuudessa voi olla eroja. Ei taida jalostetuista männyistä tulla yhtä komeita rakennuskeloja, otaksun.
Ei tulisi mieleenkään käyttää muuttuvassa ilmastossa jalostettuja siemeniä. Onhan tällaisen metsän geenistö suppeampi ja huonommin sopeutuva muuttuvaan ilmastoon.
Jos aina metsä perustetaan viljelemällä, niin miten ihmeessä niistä luonnon pölytyksistä pääsee koskaan sitä geeneiltään monimuotoista metsää syntymään. Ja voihan ne pölyttäjätkin olla entistä enemmän huonoja jalostettuja puita.
Ei voi olla myöskään varma, että esim kaikki erilaiset puuaineen rakenteelliset ominaisuudet on huomioitu jalostuksessa. Miten se olisi edes mahdollista.
Silloin kun on rahasta ja bisniksistä puhe niin varauksellisuus on aina paikallaan. Uutisista saamme lukea aina kaikenlaista hyväuskoisten hyväksikäyttöä.
Kun ruottissa on ollut jo jonkun aikaa muotia keinotekoisten palokoropuiden teko, niin voisi olettaa vouhotuksen suomeenkin tulevan.
Kun ameriikassa resitentti vaihtuu niin eri asia on kuinka kovassa huudossa ovat rumpin hyvät goloffikaverit. Liian tuttavalliseksi ei kannata ryhtyä vaan hoitaa asiat asioina.
Jotkut paljon metsiään lannoittavat lannoittavat ensimmäisen kerran reilusti ennen ensiharvennusta. Se näyttää olevan hyvä tapa.
Valtion metsäthän ovat koko ikänsä tehokkaassa hoidossa ja kyllä sielläkin tuhoja tapahtuu. Monesti myrskyt ovat kohdelleet pahiten hyvin hoidettuja metsiä, joissa on puustoa harvassa ja isot latvukset purjeena. Menevät keskeltä kuin korppu poikki hyvin kasvaneet löyhät puut.
Kyllä suomeen riittäisi yksi koulu jossa metsätieteen opetusta annetaan. Samassa paikassa voisi kouluttaa kaikki alan amk tutkinnotkin. Alempi metsäteknikko takaisin. Vähäisiä resursseja ei kannata jakaa liian moneen paikkaan.
Kiinassa valmistuu yli miljoona uutta insinööriä vuodessa. Tulevaisuudessa enemmän kun sielläkin koulutustaso nousee.
Suurin osa maailman tutkimusjulkaisuista tulee jo kiinasta. Tutkimuksen taso nousee siellä koko ajan.
Resurssit tutkimukseen on valtavat jos niin halutaan. Ja mittasuhteet kaikissa hommissa on suuret. Länsimaisten nyrkkipajojen tilanne ei näytä hyvältä.