Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Joskus kuulee väheksyttävän turska ja lohipuheita, mutta merenelävät tuottavat Norjalle yhtä paljon kuin metsät suomelle.
Olen kyllä lukenut tukisummista. Mutta puhuinkin suullisesta nokkimisesta ja sotainnosta ja yhteistyöstä.
Varmasti norjalla riittää rahaa tukea viimeiseen ukrainalaiseen. Sittehän kaikki on tyytyväisiä.
Oisko se ”taukosuoja” jonkinlainen siirrettävä parakki tai vastaava esim. pyörillä oleva.
Venäjällä ja Norjalla on lisäksi monenlaista bisnistä ja Huippuvuoret oma lukunsa. Paatsjoen voimalaitoksetkin vaatii järkevä käyttö yhteistyötä.
Norja ei olekaan koko ajan ollut nokkimassa venäjää, eikä ahneimpia sotaan halukkaita. Oisko sillä iso vaikutus.
Nuo ojitetut muuttumat kasvukyvyn näkee mielestäni parhaiten puista. Vettä luulisi ojitusalueella riittävän.
Puolukka sinällään ei kerro mitään. Sitä kasvaa ainakin täälläpäin hyvinkin rehevillä paikoilla. Varsinkin tulvivat jokivarret voi olla jopa lehtomaiset kankaat puolukkaa kun mustikka ja moni muu kasvi ei tykkää tulvasta. Ja taasen kuivahkot kankaat on täällä usein mustikka-variksenmarja tyyppiä joissa puolukkaa vähän.
On joskus ollut puhetta, että kansallissosialismi olisi ollut ensimmäinen suuri luonnonsuojeluliike. Monet natsit olivat luonnonsuojelijoita. Mutta onko ympäristönsuojelu ja luonnonsuojelu synonyymeja. Merkittävä vivahde ja asiaero niillä ainakin on.
Vieraslajin tyypillinen piirre on, että se lisääntyy ja leviää istutettuna uudessa elinymäristössään tehokkaasti. Tehokkaammin kuin kotonaan.
Ilman lisääntynyt typpilaskeuma on lisännyt monimuotoisuutta.
Olen seurannut muutamaa vanhaa sekametsää kasvavaa paksusammalkuusikkoa. Vanhatkin puut on lähteneet uuteen kasvuun. Ikivanhat lakkapäämännyt on ottaneet uudet latvat ja aloittaneet jälleen pituuskasvun ja jopa osa kuusista kiihtynyt kasvuun. Mänty on tunnettu siitä, että lähtee vanhanakin uuteen kasvuun kun kasvuolosuhteet paranevat reilusti. Ilmiö näkyy selvimmin ojitusalueiden rämemännyissä.
Typpilaskeuma ja lämpimät helteiset kesät ovat kosteille paksusammalmaille olleet kasvun kiihdyttäjä ja käynnistäjä.
Nykyajan rakentamismalli/muoti ei ole puurakenteille eduksi. Nuo lättäkattoiset hyyskät voisivat olla suoraan 70 luvulta jos ne olisi mustan ja harmaan sijaan maalattu iloisemmilla väreillä. Epäilen että ei kestä aikaa tämä muoti.
Puurakennus tarvii jyrkän harjakaton pitkillä räystäillä. Musta on huonoin väri maalata puupintaa (kuumenee auringossa ja menee puu huonoksi äkkiä). Toiseksi huonoin on harmaa.