Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Nyt EU:n komissiolle laadittuun Itävallan kirjelmään on löytynyt jo 11 allekirjoittaja valtiota, viimeisenä mm. Ranska. Eiköhän sillä jotain vaikutusta ole.
M.inäkin laitoin sinne pari kommenttia, mutten jaksa niitä tähän kopioida.
Itse olin opiskeluaikanani (HY, puun ja muovien kemia) mukana. kehittämässä ligniinistä muovituotteita. Jonkinlaisia polyfenyleeni oksideja (PPO) saatiin aikaan ja ensimmäinen tieteellinen julkaisuni. Kyseiset muovit eivät kuitenkaan ole lyöneet läpi öljyn halvan hinnan vuoksi.
Korkean jalostusarvon tuote ja pitkäikäinen tuote eivät ole sama asia. Jotkut puusta saatavat kemikaalit (syöpälääkkeet, stanolit ym) ovat korkean jalostusarvon tuotteita, mutteivat pitkäikäisiä.
Paperi leimataan yleensä lyhytikäiseksi, mutta sitä se ei välttämättä ole. Itselläni on hyllyssä lukuisia noin 100 vuotta vanhoja kirjoja. Mm Cajanderin metsänhoito-oppi I ja II.
Asiat pitää tuoda Eurooppaneuvostoon, jossa jokainen maa on edustettuna ja vaaditaan kaikkien hyväksyntää. Tällä tavoi kaikkein suurimmat järjettömyydet voidaan estää. Sinänsä en liikaa huolestuisi, olen melko varma että metsätalous tulee jatkumaan merkittävänä elinkeinona tulevaisuudessakin.
Niin muutosta on molempiin suuntiin, noin puolet lajeista lisääntyy, osa jopa räjähdysmäisest (merimetso, valkoposkihnhi). Osa vähenee, osa nopeasti. Sitten on normaaleja syklittäisiä vaihteluita, joista ei heti pidä laittaa lajia uhanalaisuuslistalle. Esim viherpeippo väheni melko voimakkaasti, mutta näyttää taas elpyvän. Samoin punatulkun kannassa on seviä vaihteluita. Yleinen trendi on ollut viime vuosina että isokokoiset lajit (joutsen, hanhet, haikarat, merikotka ym) ovat lisääntyneet ja pienet varpuslajit (esim peltosirkku) vähentyneet. Varislinnut (varis, korppi, naakka) ovat lisääntynyt kun niitä ei enää metsästetä.
Aika ennen ihmistä on järjetön vertailukohde, koska emme kai halua hävittää ihmistä Suomesta. Täysin samaa tilannetta ei voi saavuttaa. Ihminen on toiminnaaĺlaan luonut elinympäristöjä monille lintulajeille. Itse asiassa talvella useat lintulajit lähestyvät ihmisasutusta.
Katsoin tuota metsien albedoasiaa IPCC:n raportista. Kyllä se oli sielläkin tunnistettu, mutta ei vedetty siitä samoja johtopäätöksiä kuin Atte Korholan haastattelussa. IPCC pitää metsäkadon ehkäisyä, metsitystä merkittävänä keinina lievittää ilmastonmuutosta. Samoin IPCC näyttää suosittelevan ns. BECCS mentelmää ilmastontontorjunnassa. Siis biopolttoaineita ja mikäli mahdollista myös poltossa muodustuvan hiilidioksidin kaappausta ja varastointia, eli ns. kaksoiskaapausta. Kaapaus ja varastointi lienee tuleaisuutta, mutta jo nyt voidaan muodustuvasta hiilidioksidista tehdä synteettisiä polttoaineita. Tietääkseni tutkitaan Suomessakin. Esim sellutehtaan mustalipeän poltosta hiilidioksidi ja energia tuulivoimasta.
Näinhän se asia on, ei toteuttamiskelpoinen. Keski-Euroopassa on myös puhutta tästä siinä mielessä, että siellä lehtimetsäalueita on paljon muutettu kuuselle. Pitäisi muuttaa takaisin lehtipuille. Suomessa metsät ovat luontaisesti havupuuvaltaisia, eikä koivu ole tietääkseni vähentynyt täällä viime aikoina (VMI-laskennat). Paljon nuoria koivikoita hakkuiden jälkeen.
Ei vaan osoittaa, että tiedemaailma ei ole niin yksimielistä kuin luullaan. Haastattelu löytyy Googlettamalla Hesarin sivuilta (2018). Simulointeja on kuulemma useita jotka osoittavat näin. Mutta pieleenhän ne menivät Rooman klubin simuloinnit suurelta osin, vaikka tehtiin oikein tietokoneella. Itsekin niitä tehneenä olisin hiuan varauksellinen, ovat niin herkkiä joillekin parametrin muutoksille ja eivät pysty huomioimaan kaikkea.
Atte Korhola näkyy erään haastattelun (2018) mukaan olevan sitä mieltä, että metsäalan kasvu ja puumäärän kasvu kiihdyttävät ilmastonmuutosta pohjoisessa. Tämä albedon heikkenemisen vuoksi. Simuloinnin mukaan keskilämpö laskisi 0,5 astetta jos kaikki metsät poistettaisiin. Siis täysin eri mieltä kuin ilmastopaneeli.
