Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä näin on Lapissa, mutta sielläkin monet lajit tulevat talvella ihmisten lähistölle mielellään (kuukkeli, lapintiainen, harakka jne).
Roskakalat lienevät tässä tapauksessa mm. särkiä ? Käsittääkseni nämä miehet kalastavat ammatikseen mm. kuhaa kauppoihin. En kyllä ole mikään kala-asiantuntija.
Kaatopaikoista vielä, että kyllä ne edelleenkin ovat yksi parhaista lintujen havainnointi paikoista varsinkin talvella (korppeja, lokkeja, naakkoja, petolintuja). Aiemmin niiden lähellä asusteli paljon huuhkajia, mutta nyt ei enää niin paljon kun ne ovat enemmän suljettuja ja rottia vähemmän.
Täällä Pirkanmaalla ihminen on toiminnallaan suosinut merikotkia. Pyhäjärvellä on ollut talvella jopa 50-60 merikotkaa tallvehtimassa. Tämä siksi, että verkkokalastajat jättävät roskakalansa jäälle. Tämä talvi vähän huonompi kun ei ole ollut juuri jäätä.
Kerttu ei ymmärrä, että ihminen lisää monimuotoisuutta. Itse hiihtelen ja retkeilen paljon Lapin suojelualueilla. Ei siellä lajirunsaus (esim. linnut) ole erityisen suuri. Se on kylläkin erilainen (esim kuukkelin runsaus). Kyllä täällä etelässä lajirunsaus on suurempi vikka ihmisiä on enemmän. Erityisen suuri se on erilaisissa rajapinnoissa metsä/pelto/vesistö. Asfalttikentttiä yms en kyllä kaipaa, mutta kyllä ihminen on esimerkiksi lisännyt katajalle ja pihlajalle sopivia ympäristöjä. Kumpikaan ei viihdy metsän sisällä/pimeässä parhaiten.
Tämä lehtojen kuusettuminen on kyllä usein ongelma, jos ne halutaan pitää lehtoina. Onko kuusien poistaminen luonnonmukaista, koska se johtuu sukkessioista. Ei varmaan. Ihminen on toiminnallaan monipuolistanut ympäristöjä. Kaskikoivikot ovat tästä esimerkki, jos niitä enää on. Mutta vastaaviahan syntyy avohakkuun jäljiltä melkoisesti. Myös avohakkuualue on ihmisen luoma ympäristö siinä kuin kaskimaakin koivikkoineen.
Ihminen on edistänyt monien puulajien hyvinvointia. Erityisesti sellaisten, jotka ovat valonsuosijoita. Tällaisia ovat mm. kataja, koivu, pihlaja. Tässä lähellä naapurissa on metsä, jossa metsälehmus alkoi voida hyvin hakkuun jälkeen kun kuuset poistettiin ja valoa tuli. Laitoin siitä kuvakin. Myös tammi leviää etelä-Suomen metsissä, nyt omassa metsässäni jopa kolmanneksi yleisin puulaji.
Hirviä on nyt enemmän kuin koskaan jääkauden jälkeen, hirvihän oli 2 krt sukupuuton partaalla 1900-luvulla. Hirvet viihtyvät nuorissa taimikoissa eikä juurikaan suojelualueilla. Yleensäkin erilaiset metsien ja aukioiden nisäkkäät ovat lisääntyneet (rusakko, kettu, valkohäntäpeura, metsäkauris, karhu, susi jne).
Puoliintumisaika tarkoitta sitä, että 8 vuoden päästä on jäljellä 50%, 16 vuoden päästä 25%, 24 vuoden jälkeen 12,5 %, 32 vuoden päästä n. 6% jne.
Metaanin kasvihuonekaasukerroin (vert. CO2=1) riippuu siis siitä, miten pitkä on tarkastelujakso.Noin 20 vuoden tarkasteluvälillä se on jopa 60, yleensä käytetään 100 vuoden kerrointa 25. Jossain olen nähnyt myös elinaikaisen kertoimen 12.
Nyt on paniikki meneillään ja kurssit laskevat taas 5%. En usko, että pitkällä tähtäimellä pahin sektori on metsäteollisuus. Pahiten tämä iskee matkailuun, lentoyhtiöihin, investointitavarateollisuuteen (mm. konepajat) ja välillisesti myöhemmin pankkisektorille. Ihmisten peruselämä on kuitenkin aika paljon samaa ruuan ja arkielämän suhteen.
