Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Ilmaston muutosta ei Suomen metsät (0,6% maailman metsistä) ratkaise, eikä oikein diversiteettiongelmaakaan. Maailman metsistä yli 40% on Venäjällä (käyttöaste alhainen). Kanadassa (käyttöaste alhainen, CO2-päästölähde 2000-luvulla) ja Brasiliassa (metsäkato). Olennaista on mitä näissä maissa tapahtuu ja vaikuttaa niihin. Näihin maihin pitäisi vaikuttaa jos pystyy mitenkään (epäilen paitsi ehkä Kanadaa).
Monimuotoisuus on aina suhteessa elintapoihin ja elinkeinoihin.
Esimerkiksi hakamaita ja kaskikoivikkoja on on vähän, koska metsälaidunnus ja kaskeaminen on loppunut. Ne on aikanaan saatu aikaan ihmisen luonnon muuttamisen kautta. Sen sijaan on muodostunut paljon mm hakkuuaukeita, jotka pioneerikasvit valtaavat. Näillä menestyy mm. maitohorsma, vadelma, monet lehtipuut jne.
Kyllä kustannuksiakin pitää miettiä, metsän uudistamisen kulut ovat nousseet kovasti viimeaikoina. Myös lannoittamiseen (paitsi puutuhka ja boori tietyllä alueilla) epäillen . Mahdollisimman paljon luontaista uudistamista, sitä olen harrastanut. Ei varmaan tuota maksimaalista tuottoa, mutta kyllä (seka)metsä on silti lähtenyt hyvin kasvuun. Kuusia sitten aina jos jää aukkoja.
Poliitikoilta turvallinen vastaus medialle on että pidetään hakkuut nykyisellä tasolla. Toimittajan pitäisi kysyä seuraavaksi paljonko ne hakkuut sitten ovat nykyisin. Harva tietää. Lienevät viime vuonna olleet noin 75-77 milj. m3 (?), siis aika lähellä tätä 80 milj. m3. Olettaisin, että tänä vuonna tulee hieman vähenemistä hakkuissa, kun suhdanne huippu lienee ohitettu.
Uusien tehokkaampien tuulivoimaloidenkin käyttöaste on max 40% vuodesta. Toki jossain muualla voi tuulla ja vesivoimaa saadaan Norjasta. Mutta oma kokemusperäinenkin havaintoni on että tuulivoimalat seisovat kun on pakkasta paljon. En vastusta suinkaan tuulivoimaa, päinvastoin sitä vaan lisää. Kovilla kylmillä jaksoilla on edullista sähkön ja lämmön yhteistuotanto, koska kumpaakin tarvitaan. On syytä muistaa, että lämpöpumputkin tarvitsevat sähköä, Itse asiassa niissäkin vastukset menevät päälle kovilla pakkasilla.
Varmasti mm. tuulivoima lisääntyy paljon tulevaisuudessa, mutta varsinkin pohjoisessa maassamme on ongelmana se, että sähkön tarve on noin 2-kertainen talvella. Pitkillä pakkaskausilla ei juuri saada sen paremmin aurinko kuin tuulienergiaa. Tällöin tarvitaan aina toimivaa perusvoimaa, jota on mm. vesivoima, ydinvoima ekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP). CHP-tuotantoon ei tulisi käyttää hiiltä eikä mielellään maakaasuakaan. Sitä tuottavat mm. sellutehtaat (mustalipeän poltto), jätevoimalaitokset ja pellettiä käyttävät CHP-laitokset.
