Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Se että lehti on vertaisarvioitu ei tarkoita että kaikki olisi totta. Toki jonkinlainen laadun tae. Tiede kehittyy ja tieto karttuu.
Meillä on kyllä metsäpatologian professorejakin Suomessa. Esim Jarkko Hantula. Eiköhän luoteta niihin enemmän kuin Peteriin. Yleisesti ottaen Suomessa on vähän metsätuhoja ja Suomen metsät melko terveessä kunnossa verrattuna moneen maahan. Tottakai puun korjuu aiheuttaa aina jonkin verran vaurioita.
Tieteen avulla metsät on myös saatu kasvamaan paremmin kuin 1960- luvulla, vaikka nyt pieni notkahdus kasvussa. Edelleenkin viime vuonna metsien hiilivarasto lisääntyi Tilastokeskuksen mukaan. Tiede ei useinkaan anna yksiselitteisiä vastauksia miten on toimittava. On tehtävä poliittisia valintoja. Jopa ns. eksakteissa tieteissä paradigmat muuttuvat. Timmermansilla hieman naivi käsitys tieteestä.
Relaskooppimittauksissa ei tietääkseni ole systemaattista virhettä vaan suuri satunnaishajont. Asiaa voidaan korjata lisäämällä mittausten lukumäärää.
Tietääkö joku paremmin kasvifysiologiaa tunteva poikkeuksellisen runsaan käpysädon vaikutuksen puiden kasvuun. Ainakin yleensä on niin että siementen kypsymisen aikana ei paljoa kasveja.
Ei vesi poistu täysin talvellakaan. Oma osansa puun liiallisen jäätymisen estämisellä on varmaan terpeeneillä, joita havupuissa on runsaasti. Puussa on ns uuteaineita, haihtuvia pienimolekyylihsiä yhdisteitä noin 10% tasoa.
Saksalaiseen kulttuuriin kuuluu tietty romantisointi, jota myös Wohllebenin kirja edustaa. Usko homeopatiaan, steinerilaisuus, biodynaaminen viljely yms sekä usko parantaviin yrtteihin on yleistä saksalaisella kielialueella.
Puut Suomen oloissa kasvavat nopeimmin 20-50 vuotiaita. Toki kasvavat vielä pitkään tämän jälkeenkin merkittävästi mutta eivät ole ikuisia eivätkä kasva mittaansa suuremmiksi. Niissä kuten ihmisissäkin tunnetaan luontainen ohjelmoitu solukuolema. Jotkut puut kuten leppä ovat hyvin lyhytikäisiä, toiset kuten tammet ja mänty voivat sinnitellä hengissä vuosisatoja. Wohlleben todella kirjoittaa Saksan oloista, jossa puut ilmastollisista syistä voivat kasvaa suuremmiksi. Siellä on myös muutettu paljon lehtimetsiä kuuselle.
