Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Ruotsin Västmanlandin maastopalo 2014 oli 150 km2 kun taas Kalajoen palo on 3 km2. Eli ei tämä palo ole kovin suuri vaikka mediasta voi saada sellaisen käsityksen.
Eikö Ruotsiin pitänyt kutsua helikoptereita Italiasta asti kun siellä oli laaja metsäpalo muutama vuosi sitten. Ovat nyt näemmä varautuneet paremmin. Vitsailtiin, että ruotsalaiselta ei onnistu metsäpalo sammutus eikä sukellusvene jahti.
Noussut jo noin 2 astetta,jos verrataan 1800 lukuun. Tällöin tosin loppui ns pieni jääkausi. Suomen maaperästä löytyy jäljet 6-7 jääkaudesta. Joskus ollut lämpimämpääkin, muttei ihmisen vaikutuksesta.
1930-luvum lämpimyys ei selity hiilidioksidilla eikä v. 1914 huippulämpötilat Turku 35.9 ja Värtsilä 38 C. Myös voi kysyä kumpi aiheuttaa enemmän haittoja kylmyys vai kuumuus.
Kyllähän ilmasto on Suomessa lämminnyt 0,4 astetta/10 vuotta 1980luvulta alkaen. Tosin oli myös loiva kylmenevä trendi 1930-1970.
Tapasin viikonlopun juhlissa erään metsästysseuraihmisen. Hän kerti, että heille tullut velvoitteita entistä suurempien valkohäntäpeuramääären kaatamsesta. Ilmeisesti jotakin taloudellisiakin seuraamuksia jos oikein ymmärsin. Valkohäntäpeurakanta on täällä etelä-Pirknmaalla niin suuri, että valtio saisi palkata metsästäjiä kantaa vähentämään.
Ei FSC halua estää avohakkuita, koska sekin on lopulta talousmetsiin ja metsänhoitoon liittyvä standardi ei luonnosuojelustandardi.
Eikö relaskooppimittaus huomioi kaikki kokoluokat aina samoin ?Ihmettelen vähän Sulkavan väitteitä. On vähän samanlainen väite kun, että puut ovat hoikustuneet ja tästä aiheutunut virhe. MT korjasi oman uutisensa ankkana. Relaskooppimittauksiinhan tämän ei pitäisi vaikuttaa ? Jos ovat hoikistuneet –> jäävät useammin pois relaskooppilukemista.
Tarkoitatko Metso ohjelmaa ?
Yksi vähiten tunnistettu ja suomalaisia puulajeja on Halava. Helpoin tunnistaa syksyllä höytyvistään. Monella on se metsässä ilman että tunnistaa sitä. Minulla on myös pari kynäjalavaa kesäpaikassani Pyhäjärven rannassa.